Eduskuntavaalit ovat aivan ovella ja koulutuksen, kasvatuksen, tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan kysymykset ovat ilahduttavasti nousseet kärkiteemojen joukkoon. Monet keskeisimmistä kysymyksistä ovat lähes kaikkien puolueitten agendalla. Nyt jännitämme sitä, jäävätkö puheet ääntenkalasteluhöpötykseksi vai ollaanko tosissaan investoimassa koulutukseen ja tutkimukseen. Panostus niihin on mitä suurimmassa määrin nimenomaan investointi, ei kuluerä.
Ihmisen ensimmäiset elinvuodet ovat tärkeitä koko elämän kannalta. Siksi maksuton varhaiskasvatus tulee olla aivan jokaisen lapsen oikeus jo kolmevuotiaasta alkaen. Varhaiskasvatuksen ryhmäkokorajoja on pienennettävä ja toimiva erityinen tuki ulotettava myös jo noille pienimmille.
Ihmisen oppimisherkkyys ja oppimisuteliaisuus ovat korkeimmillaan viisivuotiaana. Uteliaisuus uuteen yhdistettynä oppimisen ja opetuksen ammattilaisen serveeraamaan laajaan ja monipuoliseen virikkeistöön johtaa uskomattoman suuriin oppimisloikkiin. Siksi perusopetuslain mukainen esiopetus on laajennettava alkamaan jo viisivuotiaana.
Jopa yli kymmenellä prosentilla peruskoulunsa päättävistä on niin heikko lukemisen, kirjoittamisen ja matematiikan osaamisen taso, etteivät he selviydy toisen asteen opiskelusta. Syrjäytymispolku on heidän osaltaan jo alkanut.
Perusopetuksen sisällä on tilanne saatettava muutettua. Varsinkin esiopetukseen ja perusopetuksen ensimmäisten luokkien opetukseen on kohdennettava selkeästi lisää erityisopetusresurssia. Oppilasryhmät on kaikilla luokka-asteilla pidettävä maksimissaan kahdessa kymmenessä yhtä opettajaa kohti, jotta jokainen lapsi oikeasti saa henkilökohtaista tukea oppimiseensa.
Toisen asteen tutkinnon suorittamisella on suora yhteys ihmisen elinikään, terveyteen, sosiaalituen tarpeeseen, työllistymiseen, työuran pituuteen jne. Toisen asteen tutkinnon suorittamisesta tuleekin tehdä velvoittava. Näin edistetään sekä kansalaisen omaa että yhteiskunnan etua, myönteistä aktiivista osallisuutta yhteiskunnan täysivaltaisena jäsenenä.
Varsin moni ammatillisen koulutuksen opiskelija tarvitsee enemmän tai vähemmän henkilökohtaista tukea, ohjausta ja opetusta. Nykyisin niin ei todellakaan ole. Suunta on muutettava, ammatillisen koulutukseen tulee suunnata sellainen lisärahoitus, että lähiopetuksen määrää ja nimenomaan opettajien työpanosta työpaikoilla tapahtuvaan opetukseen ja ohjaukseen lisätään.
Myös lukiokoulutuksen lähiopetuksen määrää on lisättävä. Muutoin huippulaadukas lukiokoulutuksemme ei mitenkään pysty saavuttamaan entistä osaamistasoa. Lukiokoulutuksesta täytyy saada nykyistä nopeampi siirtymä korkea-asteelle. Lisäksi yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen toimintaedellytyksiä on vahvistettava, jotta ne voivat tuottaa välttämätöntä huippuosaamista maallemme.
Työelämän vaatimukset kovenevat monin tavoin koko ajan. Työssä olevien ja muiden työikäisten osaamista on jatkuvasti kehitettävä. Tämä on välttämätöntä sekä työelämässä pysymisen ja menestymisen vuoksi että työnantajien tarvitseman työvoiman saatavuuden vuoksi. Jatkuvasta oppimisesta on tultava toimiva Suomen malli.
Kaikki edellä olevat toimet selkeästi tuovat hyvää Suomelle ja suomalaisille. Niitä koskevien kirjausten täytyy sisältyä pian kirjoitettavaan hallitusohjelmaan. Lisäksi se opettajarekisteri…
