Maahanmuutto asettaa veronmaksajille merkittävän pitkäaikaisen rasitteen, sillä heillä on heikempi työeläkekertymä ja suurempi riippuvuus verovaroin rahoitetusta sosiaaliturvasta, kirjoittaa valtionvarainministeri Riikka Purra (os.) Helsingin Sanomien Vieraskynässä.
Hän muistuttaa, että maahanmuuttajien osuus takuueläkkeen saajista on kasvanut merkittävästi ja on euromääräisesti jo peräti 35 prosenttia. Viidessä vuodessa maksettu summa on paisunut 80 miljoonasta 110 miljoonaan euroon.
Suomen kansallinen järjestelmä poikkeaa esimerkiksi Ruotsista, jossa vähimmäiseläkettä pienennetään, mikäli asuinvuosia maassa on työikäisenä kertynyt alle 40 vuotta.
Tanskassa on Purran mukaan havaittu maahanmuuttajataustaisten henkilöiden poistuvan työmarkkinoilta usein ennenaikaisesti. Esimerkiksi yli 50-vuotiaista irakilaistaustaisista 67 prosenttia on varhaiseläkkeellä, kun kantaväestön osuus on 11 prosenttia.
Alankomaissa ikääntyvien ei-länsimaisten maahanmuuttajien määrän ennustetaan kasvavan nykyisestä noin 200 000:sta jopa 550 000:een vuoteen 2050 mennessä. Suuri osa ryhmästä on Purran mukaan verovaroin kustannetun eläketurvan piirissä.
– Valtion menot kasvavat siis sadoilla miljoonilla euroilla samalla, kun myös kantaväestö ikääntyy, hän sanoo.
– Kotimainen ja pohjoiseurooppalainen tilastotieto osoittaa, että maahanmuutto heikentää eläkejärjestelmän kantokykyä entisestään sen sijaan, että se auttaisi kattamaan tulevia kustannuksia. Maahanmuuttajien työurat jäävät lyhyiksi ja heidän palkkasummansa ja eläkekertymänsä pieniksi tai jopa olemattomiksi, summaa Purra.