Pörssisähkön hinnat ovat pysytelleet korkeana koko alkuvuoden ajan. Ajoittain sähkön hinta on noussut jopa yli 80 senttiin kilowattitunnilta.
Ero esimerkiksi viime vuoden hintoihin on merkittävä, sillä vielä loppuvuodesta 2025 sähkön hinnat pysyivät matalalla tasolla. Esimerkiksi viime joulukuussa pörssisähkön keskihinta oli 4,51 senttiä kilowattitunnilta.
Äkillisen hinnannousun taustalla ovat ensisijaisesti vuodenvaihteessa alkaneet pakkaset. Lisäksi tuulivoimatuotannossa ilmenneet häiriöt ovat vähentäneet sähköntuotantoa, mikä osaltaan on pahentanut kysynnän ja tarjonnan epätasapainoa.
Moni pörssisähkön valinnut kuluttaja pohtiikin nyt mielessään, kuinka korkealle pörssisähkön hinta voi vielä nousta. Voiko edessä olla parin vuoden takaiset hirmuhinnat, jolloin sähkö maksoi pahimmillaan jopa 2,35 euroa kilowattitunnilta?
Vastaus kysymykseen on, että kyllä voi. Loputtoman korkealle pörssisähkön hinta ei kuitenkaan voi nousta. Energiateollisuuden markkinoista vastaava johtaja Pekka Salomaa kertoo Verkkouutisille, että Nordpool-sähköpörssin tekninen hintakatto on asetettu 4 000 euroon megawattituntiin. Se tarkoittaa 400 senttiä eli neljää euroa kilowattitunnilta.
– Siihen [hintakatossa asetettuun rajaan] kun lisätään vielä arvonlisävero 25,5 prosenttia, kuluttajan maksama sähkön hinta menee hieman yli viiden euron kilowattitunnilta. Se on varttikohtainen maksimihinta, mikä sähköpörssissä voi olla, Salomaa selventää VU:lle.
Tekninen hintakatto ei ole siis sama asia kuin kuluttajan pörssisähköstä maksama maksimimäärä. Tarkalleen ottaen sähkö maksaisi hintakatossa kuluttajalle veroineen 502 senttiä eli 5,02 euroa kilowattitunnilta. Tähän tulevat päälle erikseen sähkön siirtomaksu, sähköyhtiön perimä marginaalimaksu ja mahdollinen kuukausimaksu. Niiden suuruus riippuu sähköyhtiöstä ja omasta sähkösopimuksesta.
Hintakaton saavuttaminen on mahdollista
Sähköpörssissä asetettu hintakatto on erittäin korkealla. Salomaa huomauttaa, että vaikka alkuvuodesta sähkön hinta onkin ollut korkea, olemme edelleen kaukana hintakaton asettamasta rajasta.
Voiko edessä olla tilanne, että pörssisähkön hinta nousee aivan maksimiin eli neljään euroon kilowattitunnilta?
Tilanne on periaatteessa mahdollinen. Salomaa pitää sitä kuitenkin epätodennäköisenä.
– Sen tasoinen hintataso edellyttäisi jotain aivan poikkeuksellista tilannetta, Salomaa huomauttaa.
Silloin sähköpörssin tarjouskäyttäytymisessä pitäisi mennä jokin asia täydellisesti pieleen. Hän mainitsee esimerkkinä tilanteen, jossa yhden tunnin sähkötarjonta jäisi inhimillisen virheen takia tarjouskilpailusta kokonaan pois.
– Toinen tilanne olisi se, että sähkön tarjontaa oikeasti jäisi pois ja samaan aikaan kulutus kasvaisi merkittävästi.
Suomessa pörssisähkön hinta ei ole koskaan noussut hintakattoon asti. Historian kallein pörssisähkön hinta oli tammikuussa 2024, jolloin sähkö maksoi kuluttajalle veroineen 2,35 euroa kilowattitunnilta.
– Silloinkaan hinnat eivät olleet lähelläkään hintakattoa, Salomaa toteaa.
Yleisesti ottaen pörssisähkön hinnat ovat laskeneet viime vuosien ajan ja tammikuu 2024 jäi keskihinnoiltaan kalleimmaksi kuukaudeksi moneen vuoteen. Koko kuukauden keskihinta oli 13,18 senttiä kilowattitunnilta. Tilannetta kuvastaa hyvin se, että vasta tammikuussa 2026 koko kuukauden keskihinta nousi korkeammaksi 14,72 sentin keskiarvohinnalla. Myös kuluvasta helmikuusta on tulossa kallis kuukausi. Helmikuun 13. päivään mennessä pörssisähkö on maksanut keskimäärin 23,39 senttiä kilowattitunnilta. Helmikuun keskihinta ei ole vertailukelpoinen aiempien kuukausien kanssa, sillä kuukaudesta on kulunut vasta alle puolet. Verkkouutiset kertoo viime vuosien keskihinnoista tarkemmin tässä jutussa.
Tammi- ja helmikuun korkeat hinnat eivät kuitenkaan poista sitä tosiasiaa, että isossa kuvassa pörssisähkön hinta on laskenut ja suurimman osan ajasta se on tullut kiinteähintaista sähköä halvemmaksi. Salomaan mukaan hintojen laskun taustalla on ennen kaikkea lisääntynyt sähköntuotanto. Suomessa etenkin tuulivoimatuotantoa on lisätty merkittävästi ja sähkönsiirtoyhteydet Ruotsiin ovat parantuneet uuden Aurora Line -yhteyden ansiosta. Lisäksi Olkiluoto 3 -ydinvoimalan käyttöönotto on lisännyt tuotantoa.
Samalla todennäköisyydet äkillisesti korkealle nouseville pörssihinnoille ovat pienentyneet. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö sähköntuotannossa voisi tapahtua äkillisiä häiriöitä, jotka johtaisivat hintojen äkilliseen nousuun.
– Ainahan maailmassa voi kaikenlaista sattua, Salomaa tuumii.
Tarkoituksena on varmistaa sähkön riittävyys
Miksi pörssisähkön hintakatto on asetettu? Salomaan mukaan se on lähtökohtaisesti tehty tekniseksi järjestelyksi, minkä ansiosta sähköpörssien tietojärjestelmissä hinnoilla pitää olla jokin raja. Hintakatto asettaa raamit sille, missä puitteissa kauppaa voidaan käyttää. Hintakaton lisäksi pörssisähkölle on myös alaraja, jonka ali sähkön hinta ei voi mennä. Nykyinen alaraja on -500 euroa megawattitunnilta eli -50 euroa kilowattitunnilta.
Kuluttajille sähköpörssistä tutuimpia ovat vuorokausikohtaiset spot-hinnat. Niissä tarjoukset seuraavalle päivälle jätetään kello 13 mennessä Suomen aikaa. Seuraavan vuorokauden spot-hinnat julkaistaan aina noin kello 14 Suomen aikaa.
Seuraavan päivän spot-hintojen julkaisu ei tarkoita, etteikö kaupankäynti sähköpörssissä jatkuisi. Niiden lisäksi sähkönmyyjät käyvät kauppaa sähköpörssin päivänsisäisessä kaupassa ja myös niin sanotuilla reservimarkkinoilla, joita ylläpitää kantaverkkoyhtiö Fingrid.
– Niissä volyymit ovat pienemmät kuin spotissa. Hintakatot ovat myöhemmissä vaiheissa myös korkeampia, koska toimijat yrittävät saada taseensa järjestykseen, Salomaa kertoo.
Melko korkeiden hintakattojen tarkoituksena on pitää kysyntää ja tarjontaa tasapainossa. Mikäli tasapainosta ei huolehdittaisi mahdollistamalla kysynnän ja tarjonnan kohtaaminen joskus korkeallakin hinnalla, sähkö ei riittäisi kaikille asiakkaille.
– Jos vastaan tulisi tilanne, jossa kysyntä ja tarjonta eivät kohtaisi edes 4 000 eurossa megawattitunnilta eikä tasapainotusta tapahtuisi myöhemmässäkään vaiheessa korkeammillakaan hinnoilla, se tarkoittaisi sitä, että sähkömarkkinoilla vajausta ei saataisi katettua ja kantaverkkoyhtiö Fingrid joutuisi pätkimään sähköä joiltakin asiakkailta, Salomaa sanoo.
Jotkut sähköyhtiöt tarjoavat pörssisähkösopimuksia, joissa sähkön hinnalle on asetettu alempi hintakatto. Silloin sähköyhtiö ja kuluttaja sopivat, että kuluttaja ei joudu maksamaan pörssisähköstä tiettyä rajahintaa enemmän, vaikka pörssihinnat nousisivatkin sen yli.
Tällaisessa tilanteessa sähköyhtiö käytännössä ottaa riskin siitä, että se joutuu tarvittaessa maksamaan itse hintakaton ylittävästä osuudesta. Kannattaa kuitenkin muistaa, että yleensä kuluttaja joutuu maksamaan tällaisissa sopimuksissa sähköyhtiölle tavallista korkeampaa kuukausimaksua.
Hallitus kaavailee hintojen säännöstelyä
Sähkön hinta on herättänyt runsaasti keskustelua alkuvuoden aikana. Termi ”sähkön hintakatto” mainitaan myös luonnoksessa hallituksen esitykseksi. Lakiluonnos mahdollistaisi sähkön hintasääntelyn käyttöönottamisen kotitalouksille ja pk-yrityksille tilanteissa, joissa sähkön hinta karkaisi syystä tai toisesta kohtuuttoman korkeaksi. Esityksen mukaan hintasäännöstely voisi tulla voimaan, kun sähkön pörssihinta olisi kuuden kuukauden ajan vähintään 18 senttiä kilowattitunnilta ilman arvonlisäveroa. Hintakriisin olemassaolo pitäisi vahvistaa ensin EU:n tasolla.
Sähkölaskussa muutos näkyisi siten, että hintasääntelyn aikana kotitaloudet ja pienyritykset maksaisivat sähköstä vallitsevaa markkinahintaa matalamman hinnan. Sähköyhtiölle korvattaisiin matalammalla hinnalla sähkön toimittamisesta syntyvät kulut.
Hetkellisiin pörssisähkön hintapiikkeihin hallituksen esitys ei silti auttaisi. Niissä ylärajana toimisi edelleenkin Nordpoolissa asetettu yläraja eli neljä euroa kilowattitunnilta.
LUE MYÖS:
Näkökulma: Pelkäätkö pörssisähköä turhaan? Todennäköisesti maksat siitä kalliisti
Näin pörssisähkön hinta on kehittynyt: yksi kuukausi erottuu selvästi
Näin pienennät sähkölaskua: Selvitimme kodin pahimmat energiasyöpöt