Monet Euroopan poliittiset ja turvallisuusjohtajat pitävät Venäjän tunkeutumista tai jopa suoraa hyökkäystä Naton ja Euroopan unionin maihin todennäköisempänä nyt, kun Yhdysvaltojen ja Euroopan suhde on muuttunut jännitteisemmäksi. He huomauttavat, että Venäjä on keskittynyt sotatalouteen, uudelleenaseistautumiseen ja sotilaiden värväykseen tavalla, joka ylittää Ukrainan sodan tarpeet, toteaa The Wall Street Journal Euroopan puolustusta käsittelevässä artikkelissaan.
Aiemmin Berliinissä ja muissa Euroopan pääkaupungeissa ajateltiin, ettei Venäjä pystyisi uhkaamaan Natoa ainakaan ennen vuotta 2029. Nyt kriisin uskotaan voivan alkaa jo aiemmin.
– Arviomme on, että Venäjä pystyy siirtämään suuria joukkomääriä yhden vuoden kuluessa. Näemme, että he kasvattavat jo strategisia varastojaan sekä laajentavat läsnäoloaan ja voimavarojaan Naton rajoilla, totesi Alankomaiden puolustusministeri Ruben Brekelmans.
Presidentti Vladimir Putin haikailee takaisin Venäjän imperiumin aikoja, mikä tekee Liettuasta, Latviasta ja Virosta ilmeisiä kohteita.
Naton suunnittelijoiden mukaan Venäjä saattaisi myös pyrkiä Ruotsin, Suomen ja Tanskan saarille Itämerellä, Norjan ja Suomen Lappiin, sekä osiin Puolaa. Iskukampanja Euroopan strategista infrastruktuuria vastaan voisi ulottua Hollannin Rotterdamin satamaan asti.
Aiemminkin on uutisoitu, että Moskovaa saattaisi kiinnostaa Ahvenanmaa sen erityisaseman takia. Viimeksi viime kuussa Ruotsin puolustusvoimien komentaja Michael Claesson varoitti, että Venäjä voisi testata Naton viidettä artiklaa Suomen tai Ruotsin saaristossa.
Presidentti Alexander Stubb on toppuutellut uhkakuvia ja todennut, ettei Venäjän kykyjä tule yliarvioida. Stubb on muistuttanut WSJ:n mukaan, että Vladimir Putin on epäonnistunut käytännössä kaikessa, mihin on ryhtynyt.