Yhä useampi suomalainen haluaa liikunnan osaksi työpäivää. Myös työnantajalta odotetaan aktiivista tukea terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Asia ilmenee tuoreesta Elixian Liikuntatrendit 2026 -raportista.
Pohjoismaisen tutkimuksen mukaan yli puolet pohjoismaalaisista uskoo olevansa tuottavampia, jos he voisivat harrastaa liikuntaa työpäivän aikana. Luku on kaikista korkein Suomessa (65 prosenttia), ja jopa 59 prosenttia suomalaisista haluaisi liikkua enemmän työaikana.
Ajanpuute on yksi suurimmista liikunnan esteistä, ja työikäisten on vaikeaa löytää aikaa liikkumiselle. Tämä viittaa yhteiseen yhteiskunnalliseen haasteeseen ja toisaalta yhteiseen mahdollisuuteen: liikunnan integroimiseen osaksi työpäivää.
Työterveyslaitoksen mukaan työntekijöiden henkisen hyvinvoinnin turvaaminen on hyvän työelämän kulmakivi, ja hyvät työolot, stressinsietokyky ja terveelliset elintavat ylläpitävät sekä työ- että toimintakykyä. On arvioitu, että mielenterveyteen sijoitetut taloudelliset panostukset tuottavat jopa nelinkertaisen hyödyn parantuneen terveyden ja tuottavuuden kautta.
– Liikuntamahdollisuuksien tarjoaminen työntekijöille ei ole pelkästään etu, vaan investointi ihmisiin ja suorituskykyyn. Liikunta työpäivän aikana kasvattaa työntekijöiden sitoutumista, vähentää sairauspoissaoloja, ja lisää pysyvyyttä. Kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin keskittyminen parantaa paitsi liiketoiminnan tehokkuutta ja tuottavuutta, vahvistaa myös työntekijöiden lojaaliutta ja joustavuutta työnantajaa kohtaan, Elixian maajohtaja Elli Holappa kertoo tiedotteessa.
Liikunta tukee myös henkistä hyvinvointia
Henkinen hyvinvointi pysyy yhtenä vahvimmista motivaattoreista liikunnan harrastamiseen, ja 82 prosenttia suomalaisista pitää sitä tärkeänä. Enemmistö kertoo liikunnan auttavan stressinhallinnassa, energian lisäämisessä, sekä keskittymiskyvyn, unenlaadun, ja henkisen resilienssin parantamisessa. Erityisesti naiset korostavat liikunnan merkitystä henkisten voimavarojen vahvistamisessa.
Holappa uskoo tämän heijastavan perustavanlaatuista ajattelutavan muutosta.
– Liikunnassa ei ole enää kyse ainoastaan fyysisyydestä, vaan koetuissa hyödyissä korostuu myös henkinen jaksaminen. Liikunnan ja henkisen hyvinvoinnin välinen yhteys on selvempi kuin koskaan.
Lisäksi Liikuntatrendit 2026 –raportissa korostuu yhteisöllisyys ja liikunnan sosiaalinen arvo. 36 prosenttia suomalaisista kertoo saavansa motivaatiota muiden kanssa harjoittelusta.
Havainto korostaa yhteisön kasvavaa merkitystä sekä työpaikalla että sen ulkopuolella. Holappa on jakaa näkemyksen siitä, että kuntosalien ja työpaikkojen rooli on jossain määrin muuttunut.
– Sama pätee työpaikkoihin, joissa liikunta ja hyvinvointi voisivat olla vieläkin merkittävämpi osa jokapäiväistä kulttuuria.
Raportti pohjautuu 4 002 vastaajan kyselytutkimukseen. Tutkimus toteutettiin 10.–21. syyskuuta 2025 Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa. Tutkimuksen toteutti Elixian puolesta Verian/SIFO, ja vastaajat olivat iältään 16–84-vuotiaita.