Julkisessa keskustelussa on syksyn aikana toisteltu, kuinka pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallituksen suunnittelema ansiotuloverotuksen kevennys kohdistuu liikaa hyvätuloisille. Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n pääekonomisti Penna Urrila muistuttaa kuitenkin verotuksen pitkän aikavälin suunnasta.
Hän huomauttaa EK:n blogikirjoituksessaan ensinnäkin, että kaikkien suomalaisten ansiotuloverotusta ollaan keventämässä. Veronmaksajain keskusliiton laskelmat taas osoittavat, että pienituloisten palkansaajien verotus on ensi vuonna samalla tasolla kuin vuonna 2010. Hyvätuloisten veroprosentti on taas 1,5-2 prosenttiyksikköä korkeammalla kuin vuonna 2010, vaikka hallituksen kaavailema niin sanotun raippaveron alarajan nosto toteutettaisiinkin.
Toisin kuin keskustelussa tavallisesti annetaan ymmärtää, on Suomen tuloverotuksen progressio siis kiristynyt selvästi vuodesta 2010 lähtien.
– Tilanne ei muutu, vaikka huomioisi ensi vuodeksi esitetyn veroasteikon ylimmän portaan tulorajan noston. Hyvätuloisten verotus olisi tämän kevennyksen jälkeenkin selvästi kiristynyt 2010-luvun alusta, toisin kuin pienituloisilla, Penna Urrila avaa.
Verotus erottaa naapureista
Suomen palkkaverotuksen progressio on kansainvälisesti vertaillen varsin jyrkkää ja selvästi muita Pohjoismaita kovempaa. Pienituloisten verotus on Suomessa Penna Urrilan mukaan länsieurooppalaista keskitasoa. Keskituloista enemmän tienaavien verotus onkin taas kireimpien joukossa.
– Verottaja vie siis lisätuloista meillä suuremman osan kuin verrokkimaissa keskimäärin, Urrila avaa.
– Tämä verotuksen progression kiristyminen on Suomessa 2010-luvulla tapahtunut vähitellen, useamman hallituskauden aikana. Tuttu lause useammankin hallituksen ohjelmasta nimittäin on, että ”mahdollisia tuloveronkevennyksiä suunnataan erityisesti pieni- ja keskituloisille”. Tämä on ollut tapana melkeinpä hallituksen väristä riippumatta. hän jatkaa.
Penna Urrilan mukaan Suomi näyttääkin puolihuomaamatta ajautuneen eri suuntaan kuin muut Pohjoismaat. Pieni- ja keskituloisten tukeminen veronkevennyksillä on hänen mielestään ollut ymmärrettävää. Verojärjestelmän kokonaisuus on samalla jäänyt paitsioon.
Urrila summaa huippuasiantuntijoiden maksavan Suomessa Pohjoismaiden kireintä ansiotuloveroa. Hän listaa aihetta käsittelevässä ketjussaan X-palvelussa esimerkkejä Ruotsista, Norjasta ja Tanskasta.
Länsinaapurissa silloinen sosialidemokraattinen hallitus laski ylintä veroporrasta peräti viidellä prosenttiyksiköllä vuonna 2020. Tanskassa nykyinen sinipunahallitus aikoo taas alentaa marginaaliveroa peräti 7,5 prosenttiyksikköä noin 75000-100000 euron vuositulovälillä. Norjassa suurituloisen palkansaajan tuloverotus on puolestaan jopa noin 10 prosenttiyksikköä Suomea kevyempää.
Meillä suunta on ollut toinen.
– Suomen menestysstrategian kulmakiviksi sanotaan usein korkea osaaminen ja vahva työllisyys. Haluamme houkutella Suomeen maailmanluokan osaajia. Tuloverojärjestelmä ei tunnu olevan kovin hyvin sopusoinnussa näiden tavoitteiden kanssa, Penna Urrila toteaa.
Hän huomauttaa, että ylimpien marginaaliverojen alentamista ovat Suomelle jo aiemmin suositelleet muun muassa Hetemäen verotyöryhmä vuonna 2010 ja Järvikareen verotyöryhmä vuonna 2017. Samaa suositusta on ekonomistin mukaan tullut myös IMF:ltä ja OECD:ltä.
Veroasteikon ylimmän portaan alentaminen ei myöskään automaattisesti tarkoita valtion verotulojen pienenemistä. Esimerkiksi Ruotsin hallitus käytti tätä eräänä perusteluna aiemmalle kovatuloisten veroalelle. Penna Urrilan mukaan vastaavia analyysejä on tehty Suomessakin.
– Uusimman tutkimuksen mukaan verotuksen keventäminen kasvattaa lisäksi työpanosta merkittävästi enemmän kuin aiemmin on arvioitu, kun huomioidaan koko työuran pituus. Tämä johtaa pitkällä aikavälillä veronkevennysten itserahoitusasteen nousuun, Urrila huomauttaa.
LUE MYÖS:
Entä jos suurituloisten veroja alennettaisiin? Asiantuntijoiden mukaan verotulot voisivat kasvaa
Kyllä. Jos halutaan nostaa työllisyysaste 80 %:iin ja olla houkutteleva paikka huippuasiantuntijoille (myös ulkomaisille), työn verotus on pakko virittää sellaiseen asentoon, että tänne halutaan tulla.
— Pasi Sorjonen (@PasiSSorjonen) October 6, 2023