Ulkopoliittisen instituutin (UPI) ohjelmajohtajan Arkady Moshesin mukaan Venäjän vihamielisyydestä naapurimaitaan kohtaan on kyse maan diktaattori Vladimir Putinista ja hänen pitkäaikaisesta haikailustaan Suur-Venäjän perään. Asiasta kirjoittaa Ilta-Sanomat.
Moshes huomauttaa, että Putin sanoi jo 2000-luvun alussa avoimesti, että pitää Neuvostoliiton hajoamista koko viime vuosisadan suurimpana geopoliittisena virheenä.
– Kaikki oli pöydällä, kaikki oli läpinäkyvää. Länsimaiset johtajat eivät uskoneet, että tämä oli todellisuus, he luulivat, että hän sanoi nämä lausunnot sisäisenä viestintänä, Moshes sanoo IS:lle.
– Putin kertoi hyvin aikaisin, mitä hän ajatteli Neuvostoliiton jälkeisestä ajasta, hän jatkaa.
Venäjä on propagandassaan oikeuttanut hyökkäystään eli ”erikoisoperaatiotaan” Ukrainaan esimerkiksi sillä, että Ukraina on entinen Neuvostoliiton jäsenmaa. Aluevaltauksia on propagandassa perusteltu myös ”historiallisilla rajoilla” ja ajatuksella siitä, että Neuvostoliittoon kuuluneet alueet kuuluisivat tosiasiassa Venäjälle.
Mikäli Venäjä onnistuu liittämään alueita naapurimaista itseensä, tutkijoiden mukaan riskinä on, että Venäjän huomio siirtyy seuraavaksi muihin naapurimaihin. Moshesin mukaan operaatio Ukrainassa on sujunut odotettua heikommin, jonka vuoksi Venäjä tuskin olisi heti hyökkäämässä heti esimerkiksi Moldoviaan tai Georgiaan.
Monet Neuvostoliiton entiset jäsenmaat ovat hakeutuneet puolustusliitto Naton jäseniksi. Moshesin mukaan tämä vähentää niiden riskiä joutua Venäjän hyökkäyksen kohteeksi, sillä Putinin uskotaan välttelevän suoraa konfliktia puolustusliiton kanssa.
– Emme tule koskaan tietämään, mitä Putinin päässä liikkuu, mutta Nato on ihan erilainen pallopeli, Moshes sanoo IS:lle.