Venäjä ei toistuvista yrityksistä huolimatta ole onnistunut valloittamaan Donetskin alueella sijaitsevaa pientä 14 000 asukkaan Vuhledarin kaivoskaupunkia, uutisoi BBC.
Vuhledar, joka tarkoittaa ukrainaksi ”hiililahjaa”, sijaitsee ylängöllä, josta Ukraina pystyy iskemään alhaalla laaksoissa sijaitseviin Venäjän käyttämiin rautatielinjoihin. Venäjä pyrki tammikuun lopusta alkaen valloittamaan strategisesti merkittävän kaupungin, mutta koki karvaan tappion. Venäläiset panssarivaunut ajoivat Vuhledaria ympäröivillä pelloilla yksi toisensa jälkeen Ukrainan miinakenttiin ja tuhoutuivat.
Toistaiseksi Ukraina on onnistunut puolustautumaan Venäjän hyökkäyksiltä, mutta tarve aseavulle on suuri. Venäjän hyökkäykset jatkuvat taukoamatta, kellon ympäri.
– Odotamme läntistä aseapua ja sitten me etenemme, kertoo Vuhledarin alueen komentaja, joka tunnetaan nimellä Peto.
Toistaiseksi ukrainalaisjoukkojen on pärjättävä sillä materiaalilla, mitä on saatavilla. Sotilaat tekevät nopeita iskuja kranaatinheittimillä ja vetäytyvät sen jälkeen nopeasti takaisin suojaan. Venäjällä on edelleen aseellinen ylivoima.
Itse Vuhledarin kaupunki on kokenut taistelun tuoksinassa kovia. Kerrostalot ovat palaneet karrelle, ja kaupungin kirkosta on jäljellä vain seinät sekä sirpaleiden puhkoma risti. Leikkikentän liukumäki on luotien rei’ittämä. Sähköä tai keskuslämmitystä ei ole.
Kaupungissa on jäljellä enää 300 siviiliä, joille sotilaspastori Oleh Tkatshenko tuo humanitääristä apua kaksi kertaa viikossa.
Tkatshenko saapuu panssaroidulla autolla aikaisin aamulla, ennen kuin venäläisten tykistökeskitykset yltyvät, ja tuo asukkaille tuoretta leipää. Jakopaikan sijainti on mietittävä tarkkaan ja itse tilaisuudessa on kiirehdittävä, sillä Venäjän tykistölle väkijoukot ovat oiva maali.
Yksi Tkatshenkon leipää jonottavista on 73-vuotias Valentina, joka kertoo Vuhledarin olleen ennen hiljainen, puhdas ja rauhallinen kaupunki. Nyt hän on peloissaan, mutta vaihtoehtoja ei juuri ole.
– Mitä me voimme tehdä? Voimme vain yrittää elää tämän [tilanteen] kanssa, Valentina kertoo pala kurkussaan.
Tkatshenkon mukaan on ilmiselvää, että Venäjä vihaa Ukrainaa.
– [Venäjä] vihaa kaupunkejamme ja kansaamme, ja yrittää tuhota kaiken, mitä se vihaa. Riippumatta siitä mitä Venäjä itse sanoo, teot ovat sanoja tärkeämpiä, Oleh Tkatshenko toteaa.