Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA:n toimitusjohtaja Aki Kangasharju muistuttaa, että hallituksen ”rahan jakaminen” ei alkanut vasta koronaviruksen aikana, vaan heti hallituskauden alussa vuonna 2019.
Hän viittaa Helsingin Sanomien pääkirjoitukseen valtion velkaantumisesta ja hallituksen rahapolitiikasta. Kirjoituksessa kiinnitetään huomiota siihen, kuinka valtion velkaantuminen on kiihtynyt koronavuosina jaettujen avustuksien myötä. Valtion taloudellinen tutkimuslaitos (VATT) varoitti eilen julkaisemassaan lausunnossa Suomen talouden ajautuvan ”haaksirikkoon”, mikäli velkaantumista ei saada pysäytettyä.
– Lisävelkaa otetaan yhteensä noin 10 miljardia euroa sen lisäksi, että sitä otetaan koronan ja puolustusmenojen takia, Kangasharju tviittaa.
Samaan kiinnittää huomiota Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi.
– Hallitus päätti jo ohjelmassaan nostaa pysyviä menoja yli kahdella miljardilla eurolla ja näin se teki. Menot piti kuitata työllisyyttä rakenneuudistuksilla nostamalla, mutta tästä toteutui vain murto-osa. Seurauksena on nyt pysyvä ja kasvava valtion velkaantuminen.
Rahan jakaminen ei tosin alkanut vasta koronassa, vaan heti hallituskauden alussa. Lisävelkaa otetaan yhteensä noin 10 mrd euroa sen lisäksi että sitä otetaan koronan ja puolustusmenojen takia. pic.twitter.com/nb3VclFOiQ
— Aki Kangasharju (@AkiKangasharju) October 28, 2022
Hallitus päätti jo ohjelmassaan nostaa pysyviä menoja yli 2 miljardilla eurolla ja näin se teki (siniset palkit).
Menot piti kuitata työllisyyttä rakenneuudistuksilla nostamalla, mutta tästä toteutui vain murto-osa.
Seurauksena on nyt pysyvä ja kasvava valtion velkaantuminen. https://t.co/ZvUfeZCk4s pic.twitter.com/RoeEL0dQ7u
— Juho Romakkaniemi (@Romakka) October 28, 2022