Eesti Päevaleht kysyy haastattelussaan Viron uudelta ulkoministeriltä Urmas Reinsalulta, kuinka paljon on syytä olla optimistinen lännen yhtenäisyyden ja Venäjän aggression pysäyttämisen suhteen, kun syksy lähestyy Euroopan pääkaupungeissa puhutaan jo sotaväsymyksestä.
– On syytä olla erittäin huolissaan. Sota käy edelleen aktiivisena. Olennaista on ymmärtää, että sota ei lopu itsestään, sen voi lopettaa ainoastaan Putinin hallinto. Länsimaailma ei ole kuitenkaan tehnyt riittävästi Putinin hallinnon selkärangan murtamiseksi, sanoo Reinsalu
Reinsalu huomauttaa, että juuri syksy ja talvi tulevat koettelemaan länsimaiden psykologista kestokykyä ja selkärankaa.
– Sotaväsymykselle ei ole minkäänlaista moraalista perustetta tilanteessa, kun näillä minuuteilla ihmiset kuolevat Ukrainassa. Mutta todellakin voi huomata, että amerikkalaisessa mediassa on Ukraina-uutiset pudonneet matalammalle tasolle. Meidän, joiden turvallisuusetuja Ukrainan sota koskettaa, tehtävä on muistuttaa myös nyt, kun alkaa lomakausi.
Ulkoministeri huomauttaa, että tulee muistaa, mitä Vladimir Putin vaati ennen kuin aloitti täysimittaisen hyökkäyksen Ukrainaan.
– Se oli vaatimus, että antakaa meidät suoraan Putiniin haltuun! Että Nato luopuisi omista turvatakuistaan Itä-Euroopassa Venäjälle varatussa ”etupiirissä”.
Venäjä-pakotteiden asettamisen sietämätön vaikeus
Reinsalun mukaan Venäjälle asetetut pakotteet ”suurpiirteisesti toimivat”.
– Totta kyllä, että ne ovat edenneet asteittaisesti ja niiden voimaantuloajoissa on pitkiä viivytyksiä, kun katsomme esimerkiksi raakaöljyn sanktioita. Mutta mielestäni asetetut pakotteet eivät ole riittävät.
Reinsalu huomauttaa, että kansainvälisessä politiikassa pakotteet ovat rankaisevia ja kurittavia.
– Toinen tarkoitus on, että ne painostavat toimintaa, jotta sanktioiden aiheuttama hinta olisi kalliimpi kuin toiminnan jatkamisen. Tällä hetkellä niin ei valitettavasti vielä ole.
Sanktioissa on Reinsalun mukaan ”kehitystilaa”. Monet sanktiot ovat lähinnä ”mukavuuspakotteita”.
– Euroopan Unioni on pitkän keskustelun jälkeen viimein asettanut pakotteet Venäjän federaation ajoneuvorekisterissä oleville kuorma-autoille. Mutta perusidean tulisi olla siinä, että koko Venäjältä maanteitse kulkeva tavaraliikenne tulisi sulkea. Tällä hetkellä se niin sanottu elämäntie on auki kaikkien Baltian maiden ja Puolan suunnalla, ja tuota liikennettä rajoitettaan ainoastaan strategisessa tavaraviennissä.
Liettuan noudattamaan EU:n pakotepolitiikkaan, ja sen löysentämiseen ilmeisesti Berliinin painostuksesta, Reinsalu ei halua ottaa kantaa. Hän vain kertoo Liettuan virkaveljensä vahvistaneen, että maa aikoo noudattaa ehdottoman tarkasti EU:n komission uutta löysennettyä Kaliningradin kauttakulkuliikennelinjausta.
Saksan liittokansleri Olaf Scholz on esittänyt, että EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikassa voitaisiin äänestyksissä noudattaa yksinkertaisen enemmistön periaatetta, jolloin pakotteita ei voisi Unkarin tapaan yksi maa estää. Tästä Reinsalu ei ole niin innostunut.
– Se on, kuten suomalaiset sanovat, monimutkainen asia. Jos Unkari tai jokin toinen maa on estänyt tai lieventänyt Venäjä-pakotteita, on se luonnollisesti meille ongelma. Mutta äänienemmistön määrittäminen asukasmäärien ja valtioiden yhteenlaskujen perusteella tarkoittaisi, että meidän aluettamme koskevissa kysymyksissä olisi mahdollista toimia niin, että Pohjola, Baltian maat ja Puola jäisivät laaditun äänikynnyksen alapuolelle
Reinsalu kertoo, että ukrainalaisten hänelle antamien selitysten mukaan vastahankaisuus Venäjä-pakotteita kohtaan liittyvät maan itsekkäisiin talous- ja energiapoliittisiin syihin. Lisäksi Unkaria edelleen häiritsee Ukraina-suhteissa Transkarpatian unkarilaisten vähemmistö- ja kielikysymykset.
Nato ja Suomi
Suomen Nato-jäsenyysprosessin Reinsalu toivoo ”sujuvan nopeasti ja ilman viivästyksiä”.
– Suomen ulkoministeri [Pekka Haavisto] kiitti suuresti Viroa siitä, että olimme tämän sopimuksen vahvistamisen eturintamassa. Liittyminen asettaa luonnollisesti Viron ja Suomen, Viron ja Ruotsin suhteet kiinnostavaan perspektiiviin, myös psykologisesti. Nyt meillä pitää olla oma näkemys myös siitä, mitä Nato voi tehdä Suomen alueen turvaamiseksi. Baltian ja Pohjolan yhteistyö muodostaa aivan uuden turvallisuuspoliittisen ulottuvuuden.
Reinsalu kertoo juuri onnitelleensa Haavistoa Yhdysvaltain kongressin antamasta hyväksynnästä Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydelle.
Kongressin hyväksyntää varjostaa kuitenkin se, että 18 kongressiedustajaa – kaikki republikaaneja – äänesti tätä jäsenyyttä vastaan. Kansainvälisesti republikaanit kuuluvat samaan yhteistyöjärjestöön kuin Reinsalun edustama konservatiivinen Isänmaa-puolue.
– Kiinnitin myös huomiota, että 18 kongressiedustajaa äänesti vastaa. Eiköhän se oli ennemminkin isolationistista [eristäytymispoliittista] retoriikkaa. Ja se ei ole Yhdysvaltojen politiikassa tavatonta. Sitä on esiintynyt enemmän tai vähemmän viimeiset kaksi sataa vuotta. Tärkeintä oli kuitenkin puoluerajat ylittävä tuki. Luonnollisesti meidän tulee toki seurata merkittävimpien turvallisuuspolitiikan vaikuttajien sisäpoliittisia ongelmia. Esimerkiksi ne syyt, jotka johtivat Italian pääministeri Mario Draghin eroon ovat meidän kannalta erittäin huolestuttavia.
Läntisen arvomaailman ja elämäntavan merkitys heikkenee maailmassa
Reinsalu korostaa, että Eurooppa ei tule pärjäämään turvallisuudessaan ilman Yhdysvaltoja vielä 10-20 vuoden päästäkään.
– Kysymys ei ole ainoastaan Venäjän-vaarassa. Meidän läntisiä arvoja jakavan maailmanpuoliskon osuus pienenee seuraavan 50 tai 100 vuoden aikana niin sotilaallisesti, taloudellisesti kuin demografisestikin. Näin ollen yhteistyötämme pitää itse asiassa lisätä, kaiken terveen järjen mukaan vaihtoehto puuttuu, jos haluamme säilyttää tällaisen elämäntavan myös lastenlapsiemme sukupolville
Reinsalu on toista kertaa ulkoministeri ja toiminut kerran myös puolustusministerinä. Hän sanoo, että Nato-maana Turkki on tärkeä, mutta se keskittyy lähinnä omiin etuihinsa muiden jäädessä sivuun.
– No, mailla on etunsa ja arvonsa. Pienellä valtiolla niiden tulee täsmätä. Turkki on sotilaallisesti ja geopoliittisesti erittäin merkittävä Naton jäsenmaa. Joskus eri aiheet tuppaavat olemaan collateral [sivullisia]. Pari vuotta sitten oli aiheena Naton Baltian ja Puolan Nato-puolustussuunnitelmien tarkastelu ja Turkin kollegani sanoi minulle avoimesta, että tämä ongelma puhtaasti collateral [sivuseikka] ja hän keskittyy Turkin turvallisuuskysymyksiin. Diplomatiassa sitä tapahtuu, diplomaateille ja ulkoministereille maksetaankin palkkaa siitä, että tällaiset ongelmat ratkaistaan.
Viro on vanhastaan ollut Georgian ystävä ja liittolainen. Viro on yrittänyt edesauttaa Georgian tietä Eurooppaan ja Natoon sekä tukea maan alueellista yhtenäisyyttä, jota rikkovat Venäjän miehittämät Etelä-Ossetia ja Abhasia.
– Tulin juuri maanantaina [18. heinäkuuta] Georgiasta. Vähän on puhuttu siitä, että Venäjä on kansainvälisen oikeuden vastaisesti toteuttanut Georgian kansalaisten pakkoliikekannallepanon Pohjois-Ossetiassa. Tämä sotarikos ei tule jäädä huomiotta. Ukrainan puolelle on lähtenyt suuri määrä vapaaehtoisia Georgiasta, joten georgialaisia on nyt molemmilla puolin rintamalinjaa.
Georgia liittyy myös Kiinaan, joka on merkittävin läntisen arvomaailman ja vaikutusvallan haastaja, ja siten ongelma Natolle.
– Madridin huippukokouksessa käsiteltiin myös todellista ongelmaa, jonka globaali supervalta Kiina aiheuttaa omilla arvokäsityksillään. Venäjä on talousmahtina liian pieni, jotta se voisi tehdä omasta elämäntavastaan globaalia trendiä. Mutta Kiina jo itse asiassa pystyy tuottamaan vaihtoehdon omalla talousmahdillaan. Georgiassa maanteillä ajaessa näin, että tietöitä tekevien yritysten mainoskyltit olivatkin yllätys-yllätys kiinaksi.