Poliitikot ottivat yhteen Suomen roolista Naton jäsenenä maanantaina puolilta päivin käydyssä Kultaranta-keskustelussa ”Muuttuva turvallisuuspolitiikka”.
Näkemyserot nousivat pintaan, kun vasemmistoliiton puheenjohtaja ja opetusministeri Li Andersson katsoi, ettei Suomessa ole käyty vielä keskustelua siitä, minkälainen Nato-jäsen Suomi haluaa olla.
Andersson viittasi tulevaan ulko- ja turvallisuuspoliittiseen selontekoon, johon hänestä tulisi viimeistään linjata Suomen Nato-jäsenyyteen liittyvät reunaehdot.
– On äärimmäisen relevanttia, että määrittelemme jossain kohtaa – sitten kun me jäseniä olemme – minkälainen jäsen me haluamme olla.
– En pidä hyvänä, jos tämä jää Suomen kohdalla epämääräiseksi tai epäselväksi.
Andersson viittasi tässä yhteydessä esimerkiksi Norjan ja Ruotsin linjauksiin. Hänestä Suomen pitäisi linjata, ettemme halua maaperällemme sijoitettavaksi Naton ulkomaisia joukkoja eikä ydinaseita. Näkemys sisältyy vasemmistoliiton viikonloppuna Porissa linjaamaan Nato-kantaan.
Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Halla-aho (ps.) sekä puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Petteri Orpo (kok.) tyrmäsivät Anderssonin näkemyksen reunaehdoista.
– Ei ylipäänsä ole viisasta lähteä reunaehdot edellä liittymään mihinkään, koska sillä tavalla aina poltetaan omaa poliittista pääomaa. Ja erityisen huono ajatus se on silloin, jos ne uhat, joita vastaan haluamme varautua, eivät ole todellisia, katsoi Halla-aho viitaten ulkomaisiin Nato-joukkoihin tai ydinaseisiin.
Halla-aho muistutti, ettei kumpiakaan ole sijoitettu yhteenkään uuteen Naton jäsenmaahan 1990-luvun loppupuolen jälkeen. Hän totesi lisäksi, että esimerkiksi Baltian maat ovat vuosikausia lobanneet saadakseen Naton kiertäviä joukkoja maaperälleen.
Mitä tulee Norjaan, Halla-aho viittasi jäsenyyteen liittyvien omaehtoisten rajoitteiden syntyneen ”aivan toisenlaisessa maailmassa” 1950-luvulla, jolloin maassa haluttiin olla provosoimatta itänaapuria.
– Naton suurin anti Suomelle on konfliktien ennalta ehkäisyssä, ei siinä, että me tarvitsisimme Natolta tänne joukkoja tai ydinaseita nyt varsinkaan. Ei Suomi ole erikoistapaus eikä Suomen pidä lähteä Natoon erikoistapauksena.
Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Petteri Orpo korosti, että Suomi on ”turvallisuuden tarjoaja, kun me liitymme Naton jäseneksi. Hän viittasi Baltian maiden tilanteen olleen ja olevan oman puolustuskyvyn osalta aivan toinen:
– Heille tämä rotaatioperusteinen Naton läsnäolo on aivan välttämätöntä. Meillä taas on ylivoimaisesti – suhteutettuna väkilukuun – vahvin oma puolustus ja laaja reservi. Meillä ei ole tähän vastaavaa tarvetta.
Mitä tulee Pohjolan maiden Nato-jäsenyyksiin – toisin kuin Andersson – Orpo näki silti päinvastoin mahdollisuuksia Naton roolin kasvattamiseen alueella:
– Jos nyt vähän uskaltaisi katsoa eteenpäin, kun Pohjola kokonaisuudessaan tulee olemaan Naton jäsen, niin Suomeen sitä vastoin sopisi vallan mainiosti esimerkiksi pohjoisen, arktisen alueen kysymyksiin keskittyvä Naton esikunta.