Keski-Aasian valtiot ovat pyrkineet Venäjän hyökkäyssodan alkamisen jälkeen vähentämään riippuvuuttaan maasta. Tämä on avannut sekä Turkille että Kiinalle oven aktivoitumiseen alueella.
– Sekä Turkki että Kiina ovat lisänneet toimintaansa huomattavasti Keski-Aasiassa sodan alkamisen jälkeen, Washingtonin kansallisen puolustusyliopiston professori Erica Marat kertoo uutissivusto Radio Free Europelle.
– Molemmat maat näkevät tilaisuuden laajentaa läsnäoloaan alueella.
Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan on sodan alkamisen allekirjoittanut kauppa- ja puolustussopimukset Kazakhstanin ja Uzbekistanin kanssa.
Kiina taas on lisännyt diplomaattista aktiivisuuttaan ja koventanut retoriikkaansa. Maan ulkoministeri Wang Yi sanoi tällä viikolla olevansa huolestunut Ukrainan sodan laajasta vaikutuksesta alueelle.
– Venäjällä ei ole resursseja ylläpitää samaa läsnäoloa kuin sillä on Keski-Aasiassa vuosien varrella ollut, joten nyt kun Kreml katsoo muualle, toiset valtiot pyrkivät käyttämään tilanteen hyväkseen, Glasgow’n yliopiston Euraasian tutkimuksen professori Luca Anceschi summaa.
– Mutta Keski-Aasialle kyseessä on sisäpoliittinen asia. Ne haluavat rajoittaa ja hillitä sodan seurauksia.