Työministeri Jari Lindström (sin.) sanoo saaneensa mikroyrittäjiltä paljon palautetta siitä, että ensimmäisen työntekijän palkkaaminen on kohtuuttoman kynnyksen takana.
– Palkkaisin kyllä, mutta riski on liian suuri, Lindström siteeraa saamaansa palautetta.
Tästä syystä hallitus päätti kehysriihessään ehdottaa, että työntekijän irtisanomista helpotetaan pienissä yrityksissä. Helpottaminen koskee alle 20 hengen yrityksiä.
Lindström korostaa, että Suomen perustuslaki ja kansainväliset sopimukset asettavat tiukat rajat muutoksille.
– Villiä markkinaa ei tule.
Lain mukaan työntekijän saa irtisanoa, jos sille on ”asiallinen ja painava syy”, kuten työn laiminlyönti. Esimerkiksi sairaus tai lakkoilu eivät ole tällaisia syitä, eivätkä ole jatkossakaan.
Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) mukaan työntekijälle on helpompi löytää korvaavia tehtäviä suurissa yrityksissä kuin pienissä. Tästä syystä muutoksella halutaan helpottaa pienten yritysten tilannetta. Erityiset olosuhteet halutaan ottaa huomioon, TEM toteaa.
TEM:n virkamiehet antoivat torstaisessa tiedotustilaisuudessaan esimerkkejä erilaisista irtisanomistilanteista:
Autonkuljettaja menettää ajokorttinsa, eikä voi tehdä työtään. Isossa yrityksessä hänelle voidaan löytää muita töitä, mutta pienessä autofirmassa muita töitä ei ole.
Myyjä ei saavuta myyntitavoitetta. Se ei automaattisesti ole irtisanomisperuste, vaan myyjän suoritusta tulee verrata muihin myyjiin. Irtisanomiselle ei ehkä ole perustetta silloin, jos myytävä tuote on kelvoton, eikä kukaan myyjä onnistu myymään sitä. Jos taas tuotteessa ei ole vikaa, vaan myyjä on selvästi huonompi myyjä kuin muut myyjät, tilanne saattaa muuttua. Suoriutumista katsotaan olosuhteisiin nähden, TEM linjaa.
Osana työllisyyspakettia hallitus esittää myös, että alle 30-vuotiaita voisi palkata määräaikaiseen työsuhteeseen, vaikka vastaavassa tilanteessa yli 30-vuotiasta ei voisi palkata määräaikaiseen suhteeseen. Ehtona on, että nuori on ollut työttömänä kolmen kuukauden ajan.
EU:n työsyrjintädirektiivi estää ikäsyrjinnän, mutta TEM:n mukaan hallituksen esitys ei riko direktiiviä. Direktiivi sallii sellaiset poikkeamat, joita hallitus esittää.
Lindströmin mukaan tavoite on estää, että työuransa alussa olevat ihmiset putoavat pitkäaikaistyöttömiksi.
– Tämä kolme kuukautta ei ole vedetty out of the stetson, vaan se on tutkitusti aikamäärä, jonka jälkeen riski joutua pitkäaikaistyöttömäksi moninkertaistuu.
Työttömien aktiivimallia hallitus aikoo muuttaa siten, että työtön voi osoittaa aktiivisuuttaan osallistumalla ammattiliiton, kansalaisjärjestön tai kunnan kursseille. Myös puolen vuoden opiskelu täyttää ehdot, jos kyse on opiskelujen täydentäminen.
– Tarkoitus ei ole rakentaa uutta opintotukijärjestelmää. Sen takia tämä katkaistaan kuuteen kuukauteen, Lindström sanoo.
