Verkkouutiset

170 miljoonaa hehtaaria metsää vaarassa kadota – luonnoltaan maailman rikkaimpia

Maailman metsistä on vaarassa kadota jopa 170 miljoonaa hehtaaria vuoteen 2030 mennessä, jos metsäkatoa ei saada hillittyä.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Asia selviää WWF:n tiistaina julkaisemasta Living Forests -raportin viidennestä osasta.

Alue vastaa kooltaan metsää, joka ulottuisi Saksasta Portugaliin. Ennustetusta metsäkadosta 80 prosenttia tapahtuu 11 alueella, joista valtaosa sijaitsee tropiikissa.

Metsäkatorintamia ovat esimerkiksi Amazonin sademetsä sekä Cerrado- ja Chaco-savannit Etelä-Amerikassa, Kongon valuma-alue, Itä-Afrikka, Mekongin alue Kaakkois-Aasiassa sekä Borneon, Sumatran ja Uuden-Guinean saaret.

Sademetsien mukana katoavat tuhannet kasvi- ja eläinlajit, joista osaa ei vielä edes tunneta. Metsien tuhoutuminen nopeuttaa myös ilmastonmuutosta, sillä metsät sitovat ja varastoivat valtavan määrän hiiltä ja niiden hävitessä myös niiden sisältämä hiili vapautuu ilmakehään. Metsien häviäminen voi lisäksi pahentaa tulvien, kuivuuden sekä maanvyöryjen aiheuttamia tuhoja.

Tärkeimpiä ratkaisuja metsäkadon torjunnassa ovat kestävä maankäytön suunnittelu, jossa huomioidaan ympäristöarvot sekä paikallisyhteisöjen tarpeet.

– Metsien häviämistä voidaan ehkäistä esimerkiksi turvaamalla riittävän laajat ja toisiinsa kytkeytyneet suojelualueet, huomioimalla metsistä saatavien hyötyjen, kuten puhtaan veden ja kulttuuriarvojen merkitys sekä edistämällä vastuullista maataloustuotantoa, kertoo WWF Suomen metsäasiantuntija Maija Kaukonen.

Borneolla kehitetään vastuullista tuotantoa

Yksi metsäkatoalueista on Kaakkois-Aasiassa sijaitseva Borneon saari, jonka sademetsissä elää arviolta 6 prosenttia kaikista maapallon lajeista.

Metsäkato on Borneon luonnon vakavin uhka, ja noin puolet saaren metsistä on jo hakattu. Sademetsiä kaatuu erityisesti öljypalmuplantaasien tieltä.

Tärkeimpiä metsäkatoa ehkäisevistä toimenpiteistä on vastuullisen tuotannon kehittäminen.

Maija Kaukosen mukaan öljypalmun kasvatusta ei kannata lopettaa kokonaan, sillä palmuöljy on maailman käytetyin kasviöljy. Satoisa öljypalmu vaatii esimerkiksi rypsiä vähemmän viljelypinta-alaa.

– Öljypalmu on myös tärkeä tulonlähde monille. Palmuöljyn tuotanto on kuitenkin valitettavan usein haitallista ympäristölle ja paikallisväestölle. WWF on mukana edistämässä ja kehittämässä parempia öljypalmun viljelymenetelmiä sekä vastuullisesti tuotetun palmuöljyn RSPO-sertifikaattia, hän kertoo.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)