Itä-Ukrainan tilanne on kiristynyt viikonvaihteen aikana huomattavasti. Minskin taannoinen tulitaukosopimus näyttää menettäneensä merkityksensä ja puheet Venäjä-pakotteiden kiristämisestä ovat alkaneet nostaa taas päätään.
– Voi olla vielä hieman ennenaikaista sanoa, ollaanko nyt menossa kohti uusia pakotteita. Uskon kuitenkin, että siihen mennään, jos tilanne huononee edelleen, Petri Sarvamaa toteaa Verkkouutisille.
Perjantaina useat uutislähteet ja muun muassa Euroopan yhteistyöjärjestö Etyj raportoivat Donetskissa liikkuvista panssari- ja tykistösaattueista. Ukrainan turvallisuusneuvoston mukaan maahan on myös saapunut Venäjän puolelta kymmenien panssarivaunujen kolonna.
Viikonlopun aikana etenkin Donetskin kaupungissa ja Debaltsevessa on käyty kovia taisteluja, joiden laantumisesta ei näkynyt merkkejä vielä maanantainakaan.
Venäjä ulos Swift-järjestelmässä?
Sarvamaan mukaan EU:n tulisi tehdä Venäjälle selväksi, että sen on noudatettava Minskin sopimusta kiistattomasti, tai muuten EU:ssa aletaan keskustella uusista pakotteista.
Sarvamaa korostaa, että läntisillä demokratioilla on vielä runsaasti käytettävissä olevia keinoja.
– Venäjä voidaan pistää taloudellisesti todella ahtaalle, hän sanoo.
Sarvamaan mukaan pakotekeskustelussa on noussut viime aikoina esiin Venäjän sulkeminen kansainvälisen Swift-maksujärjestelmän ulkopuolelle. Käytännössä tämä vaikeuttaisi Venäjän kansainvälistä maksuliikennettä merkittävästi.
– Se vaikuttaisi hyvin nopeasti. Tämä olisi kaikkein järein ase yhdessä energian tuontikiellon kanssa, Sarvamaa toteaa.
Sarvamaan mukaan Swift-vaihtoehtoa pidettiin vielä kesällä lähinnä teoreettisena ehdotuksena. Nyt se on kuitenkin noussut konkreettiseksi vaihtoehdoksi silloin, kun puhutaan kovan luokan pakotteista.
Valtioneuvostosta kerrotaan Verkkouutisille, ettei merkittävästi tiukempia pakotteita ole vielä näillä näkymin kuitenkaan luvassa. Tilanne elää silti jatkuvasti Ukrainan tapahtumien mukana.
”Baltiassa ollaan realisteja”
Sisäpiiriläisten mukaan kovimmat Venäjä-pakotteiden tiukentamista vaativat äänet kantautuvat lähinnä Baltian maista. Muiden jäsenvaltioiden kerrotaan olevan vielä toistaiseksi maltillisemmalla kannalla.
Liettuan ulkoministeri Linas Linkevicius tviittasi sunnuntaina Etyjin vahvistaneen venäläispanssareiden läsnäolon Ukrainassa ja vaati EU:n Venäjä-pakotteiden kiristämistä.
Sarvamaan mukaan Suomessa on jauhettu jo vuosikausia siitä, miten Baltian reaktiot Venäjään ovat yliampuvia vanhojen traumojen vuoksi.
– Tai sitten voidaan kutsua niitä realistisiksi ja tarkkanäköisiksi. Minä olen koko ajan ollut näiden jälkimmäisten adjektiivien kannalla, Sarvamaa toteaa.
Sarvamaan mukaan Venäjää on seurattava tarkasti.
Hän viittaa Ruotsin maanpuolustuskorkeakoulun tutkijan Tomas Riesin analyysiin ja muistuttaa, kuinka vaarallisen yhdistelmä voimakkaasti asevoimiinsa satsaava ja pahoista talousvaikeuksista kärsivä Venäjä muodostaisi yhdessä poliittisesti hajaantuvan lännen kanssa.
– Meidän on oltava entistä päättäväisempiä ja sitouduttava yhteen, Sarvamaa toteaa.
Hänen mukaansa Venäjän kansa ei ole presidentti Vladimir Putinin takana niin vahvasti kuin etenkin venäläislähteet antavat usein ymmärtää.
– Jos Venäjä lähtee heikkenemään voimakkaasti, voi se purkautua myös positiivisesti, ikään kuin kumouksena.
