Euroopan parlamentissa äänestettiin torstaina liettualaisen Gabrielius Landsbergisin (EPP) valmistelemasta päätöslauselmasta, jossa käsiteltiin EU:n ja Venäjän välisten suhteiden nykytilaa.
Päätöslauselman perusteella EU:n tulisi arvioida Venäjän suhteensa uudelleen. Venäjää ei europarlamentaarikkojen mielestä voida myöskään enää pitää unionin strategisena kumppanina. Parlamentin jäsenten mukaan Venäjä on vahingoittanut sen ja EU:n suhteita loukkaamalla demokraattisia periaatteita, perusarvoja ja kansainvälistä oikeutta.
”EU:n on laadittava pehmeään voimaan perustuva valmiussuunnitelma, jotta voidaan vastata Venäjän aggressiiviseen ja hajaantumista aiheuttavaan politiikkaan”, päätöslauselmassa todetaan parlamentin tiedotteen mukaan.
Parlamentti hyväksyi päätöslauselman äänin 494 puolesta, 135 vastaan ja 69 tyhjää.
Votewatchin mukaan päätöslauselmaa vastustivat pääasiassa vasemmiston GUE/NGL -ryhmä, EU-kriittinen EFDD-ryhmä sekä parlamenttiryhmien ulkopuolelle jääneet kansallismieliset. Päätöslauselmaa puolsivat taas EPP, sosiaalidemokraatit, vihreät, ECR ja ALDE.
Kaikissa leireissä oli kuitenkin pientä hajontaa joidenkin edustajien äänestäessä ryhmiensä kannan vastaisesti.
Väyrynen äänesti tyhjää
Suomalaismepeistä kaikki muut paitsi ALDE-ryhmään kuuluva Paavo Väyrynen (kesk.) ja GUE/NGL-vasemmistoryhmän Merja Kyllönen (vas.) äänestivät päätöslauselman puolesta.
Keskustan ALDE-ryhmään kuuluvat europarlamentaarikot Hannu Takkula ja Anneli Jäätteenmäki eivät osallistuneet äänestykseen. Äänensä antoi ainoastaan Väyrynen. Hän äänesti kuitenkin ryhmänsä yleisestä kannasta poiketen tyhjää. RKP:n Nils Torvalds ei myöskään ottanut osaa äänestykseen.
Koko ALDE-ryhmän 69 jäsenestä 56 äänesti päätöslauselman puolesta ja yksi vastaan. Tyhjää äänestäneitä oli Väyrysen lisäksi vain kaksi ja äänestämättä jättäneitä yhdeksän.
Myös Merja Kyllönen äänesti ryhmänsä kannasta poiketen tyhjää. Vasemmiston GUE/NGL-ryhmän 52 jäsenestä 39 äänesti lauselmaa vastaan. Tyhjää äänesti yhdeksän ja osallistumatta äänestykseen jätti neljä.
Paavo Väyrynen kommentoi äänestystä blogikirjoituksessaan perjantaina. Hänen mukaansa ALDE-ryhmä on jakautunut ulkopolitiikassa.
”Venäjä -raportti on hyvin yksipuolinen, vaikka sitä voitiin ryhmien välisissä neuvotteluissa hieman parantaa. Tässä tärkeän panoksen antoi Liisa Jaakonsaari (sd./S&D), joka toimi sosialistiryhmän puolesta varjoesittelijänä”, Väyrynen kirjoittaa.
Jaakonsaari äänesti päätöslauselman puolesta.
Ukrainan tehtävä osansa
Paavo Väyrynen sanoo esittäneensä omassa puheenvuorossaan, että EU:n ja Venäjän välisten suhteiden parantaminen tulisi aloittaa hakemalla rauhanomainen ratkaisu Ukrainan kriisiin.
”Minskin kakkossopimus pitää toteuttaa. Tässä Venäjällä on omalta puoleltaan ratkaiseva asema”, hän toteaa.
Väyrysen mukaan EU:n pitää myös vaikuttaa siihen, että Ukraina täyttää oman osansa sopimuksesta.
”Sen tulee muun muassa saattaa vuoden loppuun mennessä voimaan uusi perustuslaki, joka perustuu vallan alueelliseen hajauttamiseen. On myös säädettävä pysyvä laki separatistien hallussa olevien alueiden erityisasemasta”, Väyrynen toteaa.
Hänen mukaansa halukkuus sopimuksen täyttämiseen on Ukrainan puolella vähäistä.
”Tämän vuoden lopulla syntyy vaarallinen tilanne, jos Minskin sopimusta ei kyetä toteuttamaan. On tarjolla vaara, että osapuolet syyttävät tästä toisiaan, ja vihollisuudet saattavat puhjeta uudelleen.”
Ukrainassa käytiin viime viikolla kovimmat taistelut kuukausiin. Donetskin alueella sijaitsevassa Marinkassa tapahtuneessa yhteenotossa käytettiin Minskin sopimuksen kieltämiä raskaita aseita. Etyjin raportin mukaan separatistit olivat tuoneet muun muassa tykistöä ja panssarivaunuja asemiin jo ennen väkivaltaisuuksien alkua.
Ukrainassa on myös hiljattain jäänyt kiinni Venäjän asevoimien sotilaita, jotka ovat kertoneet olevansa aktiivipalveluksessa. Venäjä on myöntänyt sotilaiden kuuluneen asevoimiin, mutta väittänyt heidän eronneen aktiivipalveluksesta.
Ukrainan kansallisesta turvallisuudesta vastaavan neuvoston pääsihteeri Oleksandr Turtšynov varoitti torstaina Venäjän valmistelevan invaasiota Ukrainaan. Myös maan presidentti Petro Poroshenko on esittänyt viimeaikoina samansuuntaisia väitteitä.
