Kreikan kansanäänestyksen jälkeen Kreikan pääministeri Aleksis Tsipras soitti Vladimir Putinille. Tsipras olisi halunnut Venäjältä rahoitusta.
Tsipras piti pitkään mahdollista Venäjän rahoitusta valttikorttina, jolla puristaa eurooppalaisilta rahoittajilta paremman diilin – tai pahimmassa tapauksessa toteuttaa uhkauksen, ja solmia Venäjän kanssa sopimuksen rahoituksesta. Olihan Tsipras tunnettu EU:n Venäjän vastaisten pakotteiden kriitikko ja Putinin ystävä.
Kansanäänestyksen jälkeen Tsipras tavoitteli soittaessaan Putinille kuitenkin vain yhden miljardin rahoitusta päästäkseen eteenpäin. Hän ei saanut sitä Venäjältä.
Kansainväliseen politiikkaan erikoistuneen Carnegie Moscow Centerin apulaispäätoimittaja Alexander Baunov tarjoaa artikkelissaan selityksen sille, miksi Putin ei taipunut Kreikan rahoitukseen.
Baunovin mukaan Putin ymmärtää demokratiaa. Syriza ei ollut vallassa kuusi kuukautta sitten. Kuuden kuukauden päästä Syrizaa saattaa olla taas poissa vallasta. Tämän mahdollistavat Kreikan vapaat ja rehelliset vaalit.
Kirjoittajan mukaan Putin ei mielellään anna rahaa demokraattisille maille, ellei hän saa jotain konkreettista vastapalvelusta. Sellainen vastapalvelus voisi olla Euroopan unionin sanktioiden kumoaminen, mutta Kreikalla taas ei ole minkäänlaisia rahkeita vaikuttaa EU:n tason ratkaisuihin. Venäjää kiinnostaisi myös Kreikan valtion kaasuyhtiön ja kaasuinfrastruktuurin ostaminen, mutta EU:n puitteissa sekään ei ole mahdollista. Myös Kreikan valtion rautatiet tai Kreikan öljy-yhtiö voisivat kiinnostaa Venäjää, mutta Kreikalla ei ole ollut halua yksityistää valtionyhtiöitä antaen samalla uudelle omistajalle valtuuksia päättää yhtiöiden hallinnosta ja työvoimakysymyksistä.
Putin ei anna rahaa pelkkien lupausten varassa, vaan hankkeille pitäisi olla selvät takeet.
Euroero muuttaisi tilannetta
Baunovin mukaan Putin soitti Tsiprasin kanssa käymänsä puhelun jälkeen IMF:n pääjohtajalle Christine Lagardelle ja pyysi, että eurooppalaiset tukisivat Ateenaa kaikin mahdollisin tavoin.
Kirjoittaja muistuttaa, että Venäjä on hyötynyt jo Kreikan kriisistä. Venäjä pystyy informaatiosodankäynnissään osoittamaan, että länsi ei ole kyennyt saamaan järjestykseen ja uuteen kasvuun periaatteessa vakaata ja pientä Kreikkaa. Venäläiset osaavat myös käyttää hyväkseen ristiriitoja eurooppalaisessa yhteistyössä.
Kirjoittajan mukaan tilanne olisi ollut toinen, jos Kreikka olisi päättänyt irrottautua euroalueesta. Silloin venäläisiä lainoja olisi voitu käyttää uuden valuutan vahvistamiseen. Jos Kreikka irtoaisi euroalueesta, siitä voisi tulla Venäjälle hyvä sijoituskohde, koska Kreikkaa ei päästetä ”eurooppalaiseksi Zimbabweksi”. Toisaalta Venäjä voi rakentaa aktiviteetteja Kreikassa, vaikka se pysyisi euroalueessa ja silloin tulot maksettuna vakaassa valuutassa ovat turvatumpia.
”Moskova ei todellakaan halua tai tarvitse euroalueen ja eurooppalaisen talouden romahdusta: Venäjä saa kuitenkin suurimman osan vientituloistaan EU:sta”, Baunov huomauttaa.
Carnegie Moscow Center on osa kansainvälistä Carnegie Endowment for International Peace -järjestöä. Pennysylvanian yliopiston think tank -luokitus on noteerannut Carnegie Moscow Centerin Keski- ja Itä-Euroopan ykköseksi.
