Tanskassa käydään keskustelua EU:n mahdollisuuksista sopia Turkin kanssa tehdyn pakolaissopimuksen kaltaisista järjestelyistä myös Afrikan maiden kanssa.
Sanomalehti Politikenin haastattelussa sekä keskusta-oikeiston valtapuolue Venstre, sosialidemokraatit että populistinen Tanskan kansanpuolue näyttävät tavoitteelle vihreää valoa. Puolueet muodostavat enemmistön Tanskan parlamentissa.
Sopimuksista haettaisiin ratkaisua erityisesti Välimeren pakolaistilanteeseen, jossa kymmeniä tuhansia ihmisiä on tänäkin vuonna pyrkinyt huterilla veneillä meren yli Italiaan ja Kreikkaan.
– Jos sopimus olisi yhtä tehokas kuin Turkin kanssa, voimme laskea, että säästämme miljardeja Tanskan kruunuja sillä, että siirtolaisia on vähemmän, Venstren maahanmuuttopoliittinen vastaava Marcus Knuth sanoo.
Turkin ja EU:n välisen pakolaissopimuksen ytimessä on niin sanottu yksi yhdestä -periaate. Sen mukaan jokainen Kreikkaan luvattomasti saapunut henkilö käännytetään takaisin Turkkiin, jos he eivät hae Kreikasta turvapaikkaa. Tämän vastineena Turkista siirretään EU-maihin yhtä paljon pakolaisia kuin Kreikasta sinne palautetaan, mutta etusijalla ovat ne pakolaiset, jotka eivät ole käyttäneet ihmissalakuljettajia tai muita laittomia keinoja. Lisäksi EU maksaa Turkille mittavaa, yhteensä jopa 6 miljardin euron tukea pakolaistilanteen hoitamiseksi ja lupaa etsiä keinoja niin sanottujen laillisten reittien avaamiseksi. Laillisilla reiteillä tarkoitetaan erilaisia maahanmuuton väyliä, kuten turvapaikkoja, perheenyhdistämisiä ja humanitaarisia viisumeja, joiden pariin päästäkseen henkilön ei tarvitse turvautua ihmissalakuljettajien palveluihin.
Turkin kansalaiset saivat sopimuksen osana myös viisumivapauden Schengen-alueelle matkustamiseen ja maan EU-jäsenyysneuvotteluita oli määrä vauhdittaa.
Sopimuksen tavoitteena on ollut erityisesti luvattomien rajanylitysten vähentäminen sekä Kreikasta kohti Keski- ja Pohjois-Eurooppaa suuntautuneen pakolaisten massamuuton hidastaminen. Tässä sopimuksen myös arvioidaan onnistuneen.
Tanska kehuu turvapaikanhakijoiden siirtoja, joita se itse ei ole toteuttanut
Tanskassa on Pohjoismaista selvästi tiukin maahanmuuttopoliittinen keskusteluilmapiiri ja lähes kaikki valtapuolueet suhtautuvat kielteisesti esimerkiksi maan velvoitteisiin ottaa vastaan turvapaikanhakijoita EU-maiden sisäisinä siirtoina.
Nykyiseen Venstren, liberaaliallianssin ja konservatiivipuolueen hallituksen ohjelmaan kuuluu muun muassa kiristyksiä rajavalvonnan ja oleskeluluvan saamisen ehtoihin. Oikeiston vähemmistöhallitus nojaa vahvasti myös sitä oppositiosta käsin tukevaan Tanskan kansanpuolueeseen, joka on kannatuksessa mitattuna molempia hallituspuolueita suurempi, ja poliittiselta linjaltaan maahanmuuttovastainen.
Vaikka tanskalaispoliitikot kehuvat Politikenille Turkki-sopimusta, eivät he kuitenkaan olisi valmiita suostumaan samanlaisiin ehtoihin Afrikan maiden kanssa.
Keskusta-oikeiston Knuth sanoo, että laillisten reittien kautta tapahtuvan maahanmuuton lisääminen ei pitäisi olla osa Afrikan maiden kanssa tehtäviä sopimuksia. Hänen mukaansa Turkki-sopimus on konkreettinen esimerkki siitä, että sopimusten tekeminen on mahdollista myös sellaisten valtioiden kanssa, jotka eivät jaa Tanskan kanssa samoja näkemyksiä monissa muissa asioissa.
– Näemme, että Erdoganin arvot ovat kauempana ja kauempana Euroopasta, mutta tämä asia on todella toiminut, Knuth arvioi.
Turkki-sopimuksen kehumista voi pitää tanskalaisittain kyseenalaisena myös siksi, että maa ei ole Euroopan komission tilastojen mukaan ottanut vastaan yhtään turvapaikanhakijaa Turkin kanssa sovitun yksi yhdestä -mekanismin kautta. Tanskan näkökulmasta sopimus on siis tarkoittanut Turkin kautta tulevien pakolaisvirtojen pysähtymistä, kun sopimuksen ajatuksena on ollut järjestyksen palauttaminen reitille ja turvapaikanhakijoiden siirrot Turkista tasaisemmin ympäri Eurooppaa.
EU:n sisäisten siirtojenkin kautta Tanska on ottanut vastaan huomattavasti muita Pohjoismaita vähemmän turvapaikanhakijoita.
Tanskan kansanpuolueen EU-asioista vastaavan parlamentaarikon Kenneth Kristensen Berthin mukaan ne maat, jotka lähtevät ratkaisemaan pakolaistilannetta yhteistyössä EU:n kanssa, pitäisi myös palkita siitä. Kristensen Berth on siis avoin mallille, jossa EU maksaa tukea Afrikan maille vastineeksi toimista, joilla hillitään muuttoliikettä Välimeren yli.
Sosialidemokraateilla EU-asioista vastaava Peter Hummelgaard Thomsen taas pitää EU-markkinoiden avaamista Afrikan maille keinona, jolla valtioita voidaan houkutella vahvempaan yhteistyöhön kriisin ratkaisussa. Hummelgaard Thomsenin mukaan markkinoillepääsy voi esimerkiksi motivoida maita ottamaan vastaan Euroopasta palautettavia kansalaisiaan.
Poltikenin haastatteleman Afrikka-asiantuntijan Holger Bernt Hansenin mukaan Hummelgaard Thomsenin toiveet voivat kuitenkin kariutua Euroopassa asuvien siirtolaisten merkitykseen Afrikan maiden talouksille. Moni Euroopassa asuva afrikkalaistaustainen lähettää rahaa entiseen kotimaahansa. Rahalähetyksillä on Holger Bernt Hansenin mukaan iso vaikutus Afrikan maiden talouteen, jota voi olla vaikea kompensoida vain kaupan esteitä purkamalla.
