Puolalaisasiantuntija: Itämerellä vallitsee epätasapaino Venäjän hyväksi

Justyna Gotkowskan mukaan Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys edistäisi Itämeren turvallisuutta.

  • LKS 20150528 // LKS 20150428 - Suomalainen sota-alus päivystää Suomen aluevesirajalla Itämerellä 28. huhtikuuta 2015. Kuva on otettu viiden kilometrin päästä helikopterista. Puolustusvoimat on tehnyt mahdollisesta vedenalaisesta kohteesta kaksi havaintoa 27.-28. huhtikuuta ja mahdollista kohdetta varoitettiin käsisyvyyspommilla. Merivoimat paikallisti kohteen Suomen aluevesillä Helsingin edustalla. LEHTIKUVA / JUSSI NUKARI

    Suomalainen sota-alus päivystää Suomen aluevesirajalla Itämerellä

    ()

Puola näkisi hyvin mielellään Suomen ja Ruotsin Pohjois-Atlantin puolustusliiton jäseninä, puolalainen turvallisuuspolitiikan asiantuntija Justyna Gotkowska sanoo Verkkouutisille antamassaan haastattelussa.

– Maidenne liittyminen Natoon edistäisi merkittävästi Itämeren alueen turvallisuutta pitkällä aikavälillä, riippumattoman OSW-tutkimuslaitoksen Pohjois-Euroopan turvallisuuden ja puolustuksen tutkimusohjelmaa koordinoiva Gotkowska arvioi.

Itämerellä vallitsee Gotkowskan mukaan poliittis-sotilaallinen epätasapaino Venäjän hyväksi. Suomen ja Ruotsin jäsenyys läntisessä puolustusliitossa olisi omiaan tasapainottomaan voimasuhteita.

– Se vetäisi selvän rajan Naton ja Venäjän välille. Näin Moskovalle kävisi mahdottomaksi hyväksikäyttää maidenne liittoutumatonta statusta mahdollisissa sotilasoperaatioissaan alueella, hän sanoo.

– Puola kuitenkin ymmärtää poliittiset realiteetit molemmissa maissa. Siksi Puola tukee Suomen ja Ruotsin Nato-yhteistyön lisäämistä niin pitkälle kuin Nato ja kumppanimaat ovat valmiit sen hyväksymään. Raja puolustusliiton jäsenten ja ei-jäsenten välillä ei saa päästä hämärtymään.

EU-yhteistyön avoimet kysymykset

Vuodesta 1999 Natoon kuulunut Puola on suurin niistä puolustusliiton jäsenmaista, joilla on yhteinen maaraja Venäjän kanssa.

– Puola kokee itsensä Venäjän uhkaamaksi. Viime vuosina Venäjästä on tullut yhä aggressiivisempi toimija kansainvälisissä suhteissa, ja sillä on sekä halu että kyky käyttää sotilaallista voimaa, Gotkowska sanoo.

Keskusteluun EU:n yhteisestä puolustuksesta Puola suhtautuu hänen mukaansa varauksellisesti, mutta näkee siinä myös tiettyjä mahdollisuuksia.

– On olemassa pelko, että EU:n tämänhetkinen keskittyminen turvallisuuteen ja puolustukseen liittyviin ponnistuksiin suuntaa huomiota pois Naton piirissä meneillään olevista tärkeistä prosesseista.

Gotkowska viittaa erityisesti Naton painopisteen siirtymiseen kriisinhallintaoperaatioista yhteiseen puolustukseen, sotilaallisen läsnäolon vahvistamiseen itäisissä jäsenmaissa sekä presidentti Donald Trumpin aktiivisesti esillä pitämään keskusteluun taakanjaosta Yhdysvaltain ja muiden jäsenmaiden välillä.

– Puolan näkökulmasta EU:n turvallisuus- ja puolustuspolitiikan kehittämiseen liittyy useita avoimia kysymyksiä: Kilpaileeko se Naton kanssa vai täydentääkö se sitä? Kehittääkö EU vain kykyään sotilaalliseen kriisinhallintaan vai myös yhteisen puolustuksen suorituskykyjä? Heikentääkö keskittyminen yhteiseen turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan Naton sisällä olevaa transatlanttista sidettä.

Nämä kysymykset odottavat Gotkowskan mukaan vielä vastauksia.

– Meidän kaikkien tulisi tehdä töitä transatlanttisen yhteisön vahvistamiseksi myös EU:n sisällä, hän painottaa.

Katse kohti Itämerta

Puola on osallistunut vuodesta 2002 liitännäisjäsenenä Ranskan Strasbourgiin sijoitetun monikansallisen EUROCORPS-joukon toimintaan.

Vuonna 2014 päättyneellä Donald Tuskin pääministerikaudella Puola tavoitteli aktiivisesti täysjäsenyyttä EUROCORPSissa, jonka ytimen muodostaa ranskalais-saksalainen prikaati. Symbolisesti tärkeänä pidetyn tavoitteen oli määrä toteutua viimeistään kuluvan vuoden aikana.

Nyt Tusk on Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja, ja hallitsevaa Laki ja oikeus -puoluetta edustavan pääministeri Beata Szydlon hallitus ottaa etäisyyttä EUROCORPSiin.

– Nykyinen hallitus on päättänyt, että Puola ei ole mukana varsinaisena jäsenvaltiona, vaan haluaa palauttaa aiemman liitännäisjäsenen statuksensa, Gotkowska sanoo.

Päätöksen taustalla on hänen mukaansa Puolan aktiivinen rooli Naton monikansallisen koillisen valmiusarmeijakunnan (MNCNE) Szczeciniin sijoitetun, Puolan, Saksan ja Tanskan muodostaman esikunnan laajentamisessa. Esikunnan on määrä johtaa Naton uutta erittäin nopean toiminnan joukkoa sekä itäisiin jäsenmaihin sijoitettuja joukkoja Itämeren alueella. Puola on myös mukana perustamassa esikunnalle alistettua monikansallista divisioonaa, joka sijoitetaan Puolan Elblagiin, Kaliningradissa sijaitsevan Venäjän Itämeren laivaston päätukikohdan tuntumaan.

– Puola haluaakin nyt suunnata EUROCORPSiin osoittamiaan taloudellisia resursseja ja henkilöstöä Szczeciniin ja Elblagiin, Gotkowska sanoo.

Toimittaja: Heikki Hakala

Arvoisa kommentoija, kunnioitathan hyviä tapoja. Terävä kritiikki on sallittua. Henkilökohtaiset tai kansanryhmien solvaukset ja ihmisarvon loukkaukset poistamme. Voimasanojen käyttöä tai alatyyliä kohtaan meillä on nollatoleranssi. Emme voi myöskään julkaista ulkopuolisia linkkejä. Pysy asiassa.