Saksaan odotetaan tänä vuonna jopa 800 000 turvapaikanhakijaa. Määrä huolestuttaa sosiologian emeritusprofessori Hans Georg Soeffneria.
”Meillä oli oikeasti mahdollisuus käsitellä tämä määrä, mutta Saksan osavaltiot ja hallitus ovat jäljessä asian kanssa”, Soeffner toteaa Deutsche Wellen haastattelussa.
Hän hämmästelee, kuinka hitaasti pakolaismääriin reagoidaan, vaikka niiden kasvu on ollut tiedossa jo pitkään.
Soeffnerin mukaan pakolaiskriisin ratkaisussa on kyse muustakin kuin pelkästä majoituksesta. Muun muassa koulutusjärjestelmän tulee olla sekä aikuisten että lapsien kohdalla valmis antamaan maahantulijoille tarvittava kielitaito.
”Jos näin ei tapahdu, ei pakolaisia voida integroida yhteiskuntaan”, hän toteaa.
Kulttuurikonflikteja
”Me tuomme maahan uskonnollisen konfliktin”, Soeffner toteaa Deutsche Wellen mukaan.
”Jos emme jaa tarkoituksenmukaisesti tietoa kielestämme ja kulttuuristamme, on edessämme pian kulttuurikonflikteja, jotka muovautuvat eri uskonnoista, joiden harjoittajia muuttaa Saksaan”, hän toteaa.
Soeffnerin mukaan Saksassa elää nykyisin noin 4,5 miljoonaa muslimia, eikä kulttuurikonflikteja ole juurikaan ollut. Nykyinen maahanmuuttotahti on kuitenkin paljon nopeampi kuin ennen. Hänen mukaansa maahanmuuton mukana vastaanottajamaahan voi saapua lähtömaista pakolaisten keskinäisiä uskonnollisia ja poliittisia ristiriitoja.
Esimerkeiksi hän nostaa sunnien ja shiiojen väliset ongelmat.
”Konfliktit tulevat kasvamaan, kun otetaan huomioon odotettavissa olevat pakolaismäärät. Tämän takia meidän on pikaisesti alettava korostaa saksalaisten arvojen eli perustuslakimme merkitystä. Vain tällä tavoin pakolaiset saavat tietää, mitkä säännöt täällä pätevät”, Soeffner toteaa.
Hänen mukaansa Saksa on tähän mennessä pärjännyt maahanmuuttoasioissa muun muassa Ranskaa ja Britanniaa paremmin, koska se on ymmärtänyt, ettei maahanmuuttoon liittyviä ongelmia tule ratkoa poliisin voimin.
”Tarvitaan tarkkaa sosiaalityötä. Valtion viranomaisten on lisäksi tarvittaessa järjestettävä töitä.”
Soeffner korostaa Saksan perustuslain merkitystä. Hänen mukaansa uskonnollisesti ja ideologisesti monimuotoiset yhteiskunnat ovat aina hauraita.
”Sen kanssa on elettävä. Niiden etuna on kuitenkin se, että ne voivat olla avoimia yhteiskuntia. Ainakin jos valtio työskentelee väsymättömästi sen eteen, että perustuslakia noudatetaan.”
