Venäjän tavoitteet Baltian maissa ovat Latvian presidentin turvallisuusneuvonantajan, kenraali Janis Kazocinsin mukaan olennaisesti toisenlaiset kuin Ukrainassa.
– Presidentti Vladimir Putin on valmis käyttämään sotilaallista voimaa ja erilaisia muita keinoja pakottaakseen Ukrainan takaisin omaan etupiiriinsä, Kazocins sanoo Verkkouutisille antamassaan haastattelussa.
– Putin tietää hyvin, että sellaiseen ei ole Baltiassa edellytyksiä. Hänellä olisi aivan liian paljon menetettävää asetelmassa, jossa vastassa ovat EU ja Nato. Viron, Latvian ja Liettuan alistaminen ei lopulta onnistunut Neuvostoliitoltakaan. Jopa silloin Baltian tasavallat ymmärrettiin Moskovassa pohjimmiltaan osaksi länttä.
Kazocins on paitsi presidentin neuvonantaja myös Latvian kansallisen turvallisuusneuvoston pääsihteeri. Ennen nykyisiä tehtäviään hän toimi maansa turvallisuuspalvelun SAB:n johdossa. Hän on aiemmin tehnyt näyttävän uran Britannian armeijassa, jonka palveluksesta hän erosi prikaatikenraalina ennen siirtymistään Latviaan.
Putinin tosiasiallisena tavoitteena Baltiassa on Kazocinsin mukaan nostattaa valtaan sellaiset hallitukset, jotka myötäilisivät mahdollisimman pitkälle Venäjän poliittisia tavoitteita.
Keino sen saavuttamiseksi ei ole sotilaallinen hyökkäys, vaan sellaisten olosuhteiden luominen, jossa vaihtoehtoa Kreml-mieliselle linjalle ei enää koettaisi olevan.
– Venäjän toteuttamat informaatiokampanjat pyrkivät luomaan mielikuvaa Baltian maiden vääjäämättömästä palautumisesta Venäjän hallintaan joko kivuttomasti tai tuskallisempaa tietä. Maat esitetään epäonnistuneina, korruptoituneina, vähemmistöjä – erityisesti venäläisiä – sortavina ja tietenkin fasismiin taipuvaisina, hän sanoo.
Mustamaalaus tähtää Kazocinsin mukaan yhtä aikaa sekä balttien henkisen selkärangan murtamiseen että kohdevaltioiden leimaamiseen liittolaistensa silmissä maiksi, joita ei kannata eikä edes voi puolustaa.
Venäjä pyrkii yllätykseen
Jos Baltian maat ajautuisivat Venäjän toimien seurauksena harjoittamaan Kremliä myötäilevää politiikkaa, kuten Putin Kazocinsin mukaan toivoo, Venäjälle sopisi hänen arvionsa mukaan hyvin, että maat pysyisivät edelleen Naton ja EU:n jäseninä.
– Näin ne nakertaisivat lännen yhtenäisyyttä sisältäpäin. Venäjä näkisi tietenkin oikein mielellään, että Euroopan unioni ja Nato lopulta hajoaisivat omiin ristiriitoihinsa, hän sanoo.
Venäjän lisääntynyttä sotilaallista aktiivisuutta Itämeren alueella Kazocins pitää yhtäältä länteen kohdistuvana pelotteluna, joka palvelee Kremlin vaikuttamistavoitteita.
– Toisaalta sotilaallinen pullistelu ylläpitää venäläisten omassa keskuudessa sitä vähäistä legitimiteettiä, joka presidentti Putinin hallinnolla on enää jäljellä.
Vaikka Kazocins ei pidä Baltiaan kohdistuvaa sotilaallista hyökkäystä todennäköisenä, hän sanoo, että tavoitteidensa saavuttamiseksi presidentti Putin on viime kädessä valmis käyttämään myös sotilaallista voimaa.
– On syytä muistaa, että puhuessaan eräässä Venäjän sotahistoriallisen seuran tilaisuudessa keväällä 2013 Putin totesi, että talvisota Suomea vastaan oli välttämätön bolsevikkihallituksen Tarton rauhanneuvotteluissa tekemän virheen korjaamiseksi. Venäjän kannalta epäedullisten rajojen muuttelu väkivalloin on siis Putinin mielestä oikeutettua.
Siinäkään tapauksessa, että Venäjä päättäisi käyttää asevoimiaan vastaan, ei usein toistettua skenaariota Krimin miehityksen kaltaisten tapahtumien toistumisesta esimerkiksi Itä-Virossa ole Kazocinsin mukaan näköpiirissä.
– Vihreitä miehiä ei ilmestyisi Narvan kaduille. Venäjän sotilasopissa on keskeistä toimia tavalla, jota vastustaja vähiten osaa odottaa, Kazocins sanoo.
Toimittaja: HEIKKI HAKALA, Riika.
