Kun amerikkalaiset äänestivät marraskuun alussa maansa seuraavasta presidentistä, Donald Trump sai taakseen 306 kaikkiaan 538 valitsijamiehestä. Tullakseen valituksi ehdokkaalla on oltava vähintään 270 valitsijamiehen tuki. Trumpin vastaehdokkaastaan Hillary Clintonista saavuttama voitto vaikutti siis selvältä.
Trumpin presidenttiys on kuitenkin yhä lopullista sinettiä vailla. Marraskuun 8. päivänä amerikkalaiset nimittäin äänestivät nimenomaan valitsijamiehistä. Vasta maanantaina 19. joulukuuta valitsijamiehet kokoontuvat valitsemaan Yhdysvaltain seuraavan presidentin.
Valitsijamieskokouksen roolia on totuttu pitämään lähinnä muodollisuutena. Tällä kertaa monelta taholta on kuitenkin kiiruhdettu muistuttamaan, että valitsijamiehet eivät saisi olla pelkkä kumileimasin. Näissä puheenvuoroissa on toistunut yksi nimi: Hamilton.
Alexander Hamilton (1755–1804) oli itsenäisyystaistelija ja Yhdysvaltain perustuslain laatimiseen keskeisesti osallistunut lainoppinut valtiomies, yksi maansa niin sanotuista perustajaisistä. Federalistikirjoituksiksi (Federalist Papers) kutsutussa esseekokoelmassa hän otti voimakkaasti kantaa presidentin valitsijamiesten toimintavapautta ja -vastuuta koskeviin kysymyksiin.
”Levottomuutta ja epäjärjestystä”
Hamilton muun muassa totesi, että valitsijamiesten velvollisuus olisi estää ”alhaiseen juonitteluun” taipuvaisen ehdokkaan nousu presidentiksi.
Valitsijamiehiltä itseltään Hamilton vaati riittävää ”tietoa ja arvostelukykyä” presidentin valinnan edellyttämien ”monimutkaisten tutkimusten” toteuttamiseksi, eikä heillä tullut olla mahdollisuutta synnyttää ”levottomuutta ja epäjärjestystä”.
Hamilton myös katsoi, että valitsijamiesten tehtävänä oli estää ulkovaltoja saavuttamasta ”sopimatonta vaikutusvaltaa” Yhdysvaltain hallinnossa.
Marraskuun 8. päivän äänestystuloksen selvittyä on esitetty näkemyksiä, joiden mukaan Hamiltonin yli 200 vuoden takaiset sanat velvoittavat valitsijamiehiä pysäyttämään Donald Trumpin taipaleen kohti maailman vaikutusvaltaisinta virkaa.
”Uskomme, että Hamiltonilla oli mielessään joku hyvin Donald Trumpin kaltainen henkilö, kun hän 68. Federalistikirjoituksessaan velvoitti valitsijamiehet varjelemaan presidentin virkaa”, julistaa nyt joukko Trumpin valintaa vastustavia valitsijamiehiä Hamiltonelectors.com-verkkosivuillaan.
Heidän tavoitteenaan on taivutella mahdollisimman monta Trumpin valitsijamiestä toisen ehdokkaan taakse. Jos Trump saisi vähemmän kuin 270 ääntä, presidentin valinta siirtyisi kongressin edustajainhuoneelle.
Mahdollisena kompromissiehdokkaana on mainittu republikaanien esivaalissa tappion kärsinyt Ohion osavaltion kuvernööri John Kasich. Hänellä on arvioitu olevan edellytykset saavuttaa edustajainhuoneessa riittävä kannatus, jos Trumpia kohtaan tunnettu epäluulo edelleen voimistuisi.
Perustajaisän haamu on piinannut Trumpia myös toisaalla: Broadwaylla esitetään parhaillaan Hamilton-menestysmusikaalia. Sen äskettäisessä näytöksessä kohdistettiin kriittinen viesti paikalle olleelle Mike Pencelle, jonka nousu USA:n varapresidentiksi on määrä tulevassa valitsijamieskokouksessa sinetöidä. Trump raivostui aisaparinsa puolesta ja vaati anteeksipyyntöä. Pencen itsensä kerrotaan suhtautuneen tapahtuneeseen tyynesti.
Vaikka Alexander Hamilton näyttää siis häiritsevän Donald Trumpin mielenrauhaa monin tavoin, näyttää hyvin epätodennäköiseltä, että hänen ammoiset kirjoituksensa vaikuttaisivat valitsijoihin riittävän vahvasti katkaistakseen tämän presidenttitien.
”Levottomuutta ja epäjärjestystä” samoin kuin ulkovaltojen ”sopimatonta vaikutusvaltaa” saattaa kuitenkin viime päivien uutisista päätellen olla ilmassa niin paljon, että Hamiltoniin ehditään ennen valitsijamieskokousta palata monta kertaa.
Toimittaja: HEIKKI HAKALA.
