Juha Sipilän (kesk.) hallitus on luvannut tehdä puolustusselvityksen, jossa käsitellään myös mahdollisen Nato-jäsenyyden vaikutuksia.
Yhdysvaltojen laivaston komentajan ja Atlantic Council -ajatushautomon tutkijan Mark Seipin mukaan selvitys on tervetullut, vaikka kansa vielä suhtautuukin mahdolliseen Nato-jäsenyyteen varovasti.
”Hallituksen selvä keskittyminen Natoon alleviivaa vakavaa uhkaa, jonka aggressiivinen Venäjä heille asettaa”, Seip kirjoittaa.
Seip listaa Atlantic Councilin julkaisemassa kirjoituksessaan mahdollisen Nato-jäsenyyden hyötyjä Suomelle. Hän muistuttaa, että puolustusliiton jäsenyys toisi Suomen Naton viidennen artiklan turvatakuun piiriin.
”Vaikka Suomella onkin 900 000 miehen reservi, on sen varsinaisten asevoimien vahvuus vain 35 000 miestä. Kalusto, jota se voisi yksin tuoda kentälle – 60 taistelulentokonetta ja 250 tankkia ja taisteluajoneuvoa – on tämän kokoiselle maalle vaikuttavaa, mutta ei riittävästi Venäjän iskun kestämiseen”, Seip analysoi.
Hänen mukaansa Naton jäsenyys avaisi Suomelle myös mahdollisuuden yhdenmukaistaa toimintaansa liittolaismaiden joukkojen kanssa.
”Suomi jää usein ulkopuoliseksi, kun Nato käy läpi vastauksiaan eri tilanteisiin – etenkin niihin, jotka liittyvät viidennen artiklan valmiussuunnitelmiin”, Seip sanoo.
Seipin mukaan olisi Suomen eduksi, jos se voisi Naton jäsenenä ottaa kantaa yhä enemmän Baltiaan ja Pohjoismaihin keskittyvän puolustusliiton toimintaan ja olla mukana sen operaatioiden suunnittelussa.
Naton jäsenyys toisi Seipin mukaan Suomelle myös säästöjä. Hän muistuttaa materiaalin käyvän yhä kalliimmaksi.
”Suomella on edessään huomattavia kustannusrajoitteita. Vaikka uusi hallitus onkin päättänyt lisätä puolustusmenoja, on Suomi keskellä lamaa ja pyrkii leikkaamaan lähes 6,5 miljardia dollaria julkisista menoista seuraavan viiden vuoden aikana”, Seip kirjoittaa.
”Nato-jäsenyys antaisi Suomen hallitukselle tilaa hengittää ja keskittyä tiettyihin prioriteetteihin, kuten F/A-18 Hornet -hävittäjien korvaamiseen”, hän jatkaa.
Harmaalla alueella
Seipin mukaan Natoon liittyminen ratkaisisi myös Suomen Nato-jäsenyyden ympärillä hänen mielestään nyt vellovan epäselvyyden.
Hän kysyykin, millaista apua Nato antaisi nykytilanteessa Suomelle, mikäli Venäjä ryhtyisi aggressiivisiin toimiin alueella.
”Epäselvyys ja Nato-jäsenyyden yllä riippuvat negatiiviset käsitykset luovat Pohjois-Eurooppaan strategisen harmaan alueen, jota Moskovan on helppo hyödyntää. Naton täysjäsenyys poistaisi tämän kitkan”, Seip analysoi.
Seip myöntää kuitenkin, että Suomen ja Ruotsin osallistuminen Naton operaatioihin ja läheiset suhteet moniin sen jäsenvaltioihin johtaisivat nykyiselläänkin siihen, että Naton olisi todennäköisesti ryhdyttävä jonkinlaisiin toimiin Pohjolan auttamiseksi, jos tilanne sitä vaatisi.
Seipin mukaan Suomen jäsenyydestä olisi etua myös puolustusliitolle.
”Baltian Nato-liittolaisten puolustaminen on hyvin vaikeaa, ellei Suomi ole mukana laskelmassa”, Seip toteaa.
Hänen mukaansa kaikki ”järkevät suunnitelmat” vaativat jonkinasteista sotilaallista yhteistyötä Naton ja Suomen välillä.
”Suomi Naton jäsenenä parantaisi Baltian maiden turvallisuutta huomattavasti.”
