Venäjän strateginen tavoite Ukrainan kriisissä on eurooppalaisen turvallisuusjärjestelmän muuttaminen siten, että Venäjän etupiirit otetaan huomioon, arvioi Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Mika Aaltola.
– Siinä on tarkoituksena palauttaa Venäjän suuruuden aika. Se vaatisi muutoksia järjestelmään, joka on perustunut myös pienten valtioiden oikeuteen valita itse omat turvallisuusratkaisunsa. Sen Venäjä haluaa kiistää ja luoda itselleen etupiirin joko suoralla miehityksellä tai vasallivaltioiden avulla, Aaltola sanoo Verkkouutisille.
– Tämä on se iso päämäärä. Siihen tämä Ukrainan kriisi liittyy, ja Venäjä toteuttaa järjestelmällisesti tätä politiikkaa.
Kansainvälisten uutistoimistojen haastattelemat korkea-arvoiset amerikkalaisvirkamiehet vahvistavat Yhdysvaltojen harkitsevan uudestaan Ukrainan aseistamista Venäjän tukemia Itä-Ukrainan separatisteja vastaan.
– Nyt harkitaan puolustukseen sopivien aseiden toimittamista kuten panssarivaunujen torjuntaan tarvittavaa aseistusta. Aikomuksena on toimittaa aseita operatiiviseen toimintaan, mutta Ukrainaan ei olla viemässä esimerkiksi hävittäjä-koneita vaan erilaiseen torjuntaan soveltuvaa aseistusta, Aaltola sanoo.
Taistelut Venäjän tukemien itäukrainalaisten separatistien ja Ukrainan hallituksen joukkojen välillä ovat kiihtyneet. Ukrainan hallituksen joukot ovat jääneet taisteluissa alakynteen.
Ukrainaan on aikaisemmin toimitettu logistiikkaa ja harjoittelutoimintaa tukevaa sotilaallista apua kuten luotiliivejä ja lääketarvikkeita.
”Järeämpiä aseita Ukrainalle”
Yhdysvallat ilmoitti jo viime marraskuussa harkitsevansa aseellisen avustuksen toimittamista Ukrainalle. Joulukuussa maan kongressi valtuutti presidentti Barack Obaman antamaan aseellista apua. Päätöstä aseavun toimittamisesta ei ole vielä tehty.
– Sotilaallista apua on jo annettu, mutta nyt aikomuksena on toimittaa Ukrainalle järeämpiä aseita. Näitä järeämpiä aseita ei ole vielä toimitettu, koska Yhdysvallat on halunnut rajata ongelman. Obaman hallinto, joka äänestettiin aikoinaan valtaan vetämään maata pois kriiseistä, on haluton osallistumaan tällaiseen laajenevaan sotilaalliseen toimintaan erityisesti Venäjän kanssa.
Yhdysvaltain presidentti Barack Obama sanoi Ukrainan kriisin alkuvaiheessa, että kriisin ei ole olemassa sotilaallista ratkaisua eikä Yhdysvallat tavoittele sellaista.
– Yhdysvallat on toistaiseksi keskittynyt sanktiopolitiikkaan ja länsimaiden rintaman tiivistämiseen. Selvästi Venäjällä on vielä halua ja kapasiteettia pakotteista ja talouden romahtamisesta huolimatta jatkaa ajamaansa politiikkaa Ukrainassa. Nyt sitten joudutaan kovan paikan eteen ja on itsestään selvää, että Ukrainaa ei ole varaa jättää oman onnensa nojaan.
”Hankala paikka Obamalle”
Mika Aaltolan mukaan aseavun toimittaminen Ukrainalle lähettäisi signaalin Moskovalle siitä, että Ukrainalle annetaan länsimaiden myötävaikutuksella uusia kykyjä. Kiovalle viestitetään, että Ukraina ei ole yksin.
– Ukrainan hallinto on halunnut kertoa kansalaisilleen, että länsimainen ratkaisu, eli lähentyminen Euroopan unioniin ja sotilasliitto Natoon, on hyvä linja. Ukrainalle halutaan antaa viesti, että länsi tukee tätä valtiota, joka on valmis hyväksymään länsimaisen ratkaisun ja yhteiskuntamallin.
– Se on myös tärkeä viesti Moskovaan, jolle kerrotaan, että kauppasanktioiden lisäksi lännellä on myös halua varmistaa Ukrainan suvereniteetin jatkuminen muillakin keinoilla.
Aaltola katsoo, että konflikti saattaa mahdollisesti kiihtyä, koska Venäjän presidentti Vladimir Putin voi lisätä panoksia peliin, jolloin prosessista tulee eskaloituvampi.
– Tämä on hankala paikka Obamalle. Hän ei haluaisi sotkea Yhdysvaltoja Ukrainan kriisiin. Ukrainan sota alkaa olla kuitenkin siinä vaiheessa, että Venäjällä on selkeä halu toteuttaa strategisia päämääriään. Se haluaan tietenkin estää.
– Se olisi huonoin mahdollinen ratkaisu tähän kriisiin, jos Venäjä onnistuisi saamaan vaikka maakäytävän Krimille tai pääsemään Kiovan porteille. Se ei ole toivottavaa lännen näkökulmasta.
