”Moskova pitää suomalais-ugrilaisia kansalaisjärjestöjä vihollisina”

Venäjällä on penseyttä suomalais-ugrilaisten järjestöjä kohtaan.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Kansalaisyhteiskunnan rooli pienten kansojen kielten ja kulttuurien säilyttämisessä ei ole vain tärkeä vaan ratkaisevan tärkeä, sanoi virolaiskansanedustaja Sven Mikser Tallinnassa järjestetyssä suomalais-ugrilaisessa kongressissa. Tapahtumasta kirjoitetaan Window on Eurasia -blogissa.

Kongressiin osallistui edustajia muun muassa Virosta, Suomesta, Karjalasta, Udmurtiasta ja Komista.

”Mutta on paljon vaikeampaa säilyttää pieniä kansoja paikoissa, joissa viranomaiset pitävät suurta osaa kansalaisyhteiskunnasta sisäisinä vihollisina tai ulkomaisina agentteina”, Mikser sanoi Venäjään viitaten.

Suomalais-ugrilaista instituuttia johtava Jaak Prozes huomioi 1990-luvun loppupuolella käyneen selväksi, että Venäjän viranomaiset pyrkivät voimakkaasti vaikuttamaan järjestöihin. Tämän tuloksena heidän toiminnastaan Prozesin mukaan on kuultu entistä vähemmän.

Udmurttiliikettä johtavan Leonid Goninin mukaan osa toimijoista on jäänyt byrokratian jalkoihin.

”Byrokraatilla ei ole kansallisuutta”, Gonin sanoi varoittaen kaikkia organisaatioita koneiston riskeistä.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)