Natoa varoitetaan tästä alueesta – pitääkö Trumpin ja Putinin sopimus?

Tutkijan mukaan Venäjä katsoo voivansa puuttua vapaasti Armenian, Azerbaidžanin ja Georgian asioihin milloin tahansa.

  • Etelä-Kaukasian alueella sijaitsee kolme valtiota: Armenia, Azerbaidžan ja Georgia.

    ()

Venäjän presidentti Vladimir Putin ja Yhdysvaltain presidentti Donald Trump todennäköisesti sopivat G20-huippukokouksessa rajoittavansa puuttumistaan kolmansien maiden asioihin, arvioi American Foreign Policy Council -ajatushautomon vieraileva tutkija Stephen Blank.

– Tämä sopimus on kuitenkin ristiriidassa Venäjän ulkopolitiikan kanssa. Venäjä pyrkii rajoittamaan Armenian, Azerbaidžanin ja Georgian hallitusten kykyä muodostaa ulkopolitiikkaansa itsenäisesti, Blank kirjoittaa Atlantic Councilin blogissa.

Blankin mukaan muutama viimeaikainen tapahtuma osoittaa, että Trumpin ja Putinin sopimus on yhtä tyhjän kanssa ja että Moskovan näkökulmasta katsottuna edellä mainittujen valtioiden suvereniteetti ja alueellinen koskemattomuus ovat merkityksettömiä.

– Venäjä katsoo voivansa puuttua vapaasti Armenian, Azerbaidžanin ja Georgian asioihin milloin tahansa ja pelotella maiden hallituksia sotilaallisella voimalla.

– Jos USA, EU ja Nato eivät ryhdistäydy, tämä alue joko räjähtää tai pakotetaan Venäjän vallan alle. Länsimaat eivät voi katsoa tilannetta sormiensa läpi, koska Euroopan turvallisuus on sidoksissa Etelä-Kaukasian turvallisuuteen.

Etelä-Kaukasia sidoksissa Eurooppaan

Blankin mukaan Venäjä painostaa Georgian hallitusta hyväksymään alueellisen koskemattomuutensa heikentymisen ja estää sitä neuvottelemasta Naton ja EU:n kanssa. Venäjä haluaa Georgian luopuvan Nato- ja EU-pyrkimyksistään.

– Armeniassa Venäjä rajoitti jo vuosia sitten hallituksen kykyä panna toimeen omaa ulkopolitiikkaansa. Venäjä on pakottanut Armenian osaksi Venäjän johtamaa Euraasian talousunionia. Venäjä myös varaa itselleen oikeuden estää Armenian ja EU:n välisten sopimusten voimaantulon ja on hankkinut maasta sotilastukikohtia.

Blank korostaa Venäjän lisänneen viime aikoina painostustaan Azerbaidžania kohtaan. Venäjän rajajoukkojen kerrotaan harjoitelleen heinäkuussa Vuoristo-Karabahissa yhdessä armenialaisten joukkojen kanssa.

Vuoristo-Karabah on islamilaisen Azerbaidžanin sisään jäänyt kristittyjen armenialaisten asuttama alue. Siellä asuu noin 140 000 ihmistä. Vuonna 1991 alkanut konflikti ei koskaan täysin sammunut, vaan Azerbaidžan uhoaa usein valtaavansa Vuoristo-Karabahin takaisin. Venäjä on läheisempi liittolainen Armenian kanssa, mutta aseistaa myös Azerbaidžania.

– Venäjä ja Iran järjestivät heinäkuussa Azerbaidžanin energialaitoksia uhkaavia sotilasharjoituksia Kaspianmerellä. Näin Venäjä painostaa maata liittymään Euraasian talousunioniin ja estää Azerbaidžanin muodostumisen lännen etuvartioasemaksi.

Blank korostaa, että Vuoristo-Karabahin tapahtumat vaikuttavat laajemmin myös muihin alueisiin.

– Kuten näimme vuoden 2008 Georgian sodassa, Etelä-Kaukasian turvallisuus on erottamattomasti sidoksissa Euroopan turvallisuuteen. Toinen suurkonflikti Etelä-Kaukasiassa tulee aiheuttamaan vakavia jälkiseurauksia Euroopassa ja Lähi-idässä, ja se vaikuttaa yleisesti kansainväliseen järjestykseen.

Blankin mielestä on hyvä, että Trumpin hallinto korvasi Barack Obaman hallinnon, joka jätti Etelä-Kaukasian huomiotta.

– Trumpin hallinnon ja Euroopan johtajien on tehtävä Venäjälle selväksi Bakuun, Tbilisiin ja Jerevaniin säännöllisesti suuntautuvilla vierailuilla, että länsimaat puolustavat näiden valtioiden suvereniteettia ja alueellista koskemattomuutta.

Arvoisa kommentoija, kunnioitathan hyviä tapoja. Terävä kritiikki on sallittua. Henkilökohtaiset tai kansanryhmien solvaukset ja ihmisarvon loukkaukset poistamme. Voimasanojen käyttöä tai alatyyliä kohtaan meillä on nollatoleranssi. Emme voi myöskään julkaista ulkopuolisia linkkejä. Pysy asiassa.