– Syynä muutokseen on muun muassa teknologian kehittyminen, sanoo Palkansaajien tutkimuslaitoksen erikoistutkija Petri Böckerman tuoreessa Talous ja yhteiskunta -lehden numerossa (.pdf).
Työmarkkinoiden jakautuminen selkeämmin matala- ja korkeapalkkaisiin ammatteihin ei ole vain suomalainen ilmiö, vaan näin on käynyt useissa teollisuusmaissa. Ilmiön edelläkävijä on Yhdysvallat.
– Työmarkkinoiden polarisoituminen merkitsee keskiluokan kutistumista ainakin suhteellisesti, Böckerman toteaa.
Polarisoituneilla työmarkkinoilla keskipalkkaisten ammattien osuus pienenee samalla kun matala- ja korkeapalkkaisten ammattien osuudet kasvavat.
Böckermanin mukaan työmarkkinoiden polarisoitumiseen on useita syitä, kuten tietokoneiden käytön lisääntyminen tuotannossa, rutiinitehtävien väheneminen ja niiden ulkoistaminen ulkomaille sekä palvelujen kysynnän kasvu korkeasti koulutettujen tulotason noustessa.
Tapahtunut ennenkin
Teknologisen kehityksen luonteessa on aikaisemminkin tapahtunut vastaavia muutoksia.
Esimerkiksi teollistumisen alkuvaiheessa 1800-luvulla teollinen sarjatuotanto sivuutti keskipalkkaiset ja osaamiseen perustuvat käsityöammatit. Teollistumisen myöhemmässä vaiheessa pääoma ja automaatio alkoivat vähentää erityisesti vähemmän koulutettujen kysyntää.
Korkeasti koulutetun tietotyön osuus tai kysyntä alkoi laskea Yhdysvalloissa 2000-luvulla, kun se oli noussut 1990-luvulla. Prosessiin liittyy Böckermanin ja professori Jari Vainiomäen artikkelin mukaan ns. ”de-skilling”-ilmiö.
– Kysynnän laskiessa korkeammin koulutetut siirtyvät ammattijakaumassa alaspäin työntäen keskiasteen koulutettuja edelleen alaspäin matalaa koulutusta vaativiin palveluammatteihin ja vähän koulutettuja kokonaan pois työmarkkinoilta, he toteavat.
Syyksi tähän kehitykseen on esitetty tietokonevallankumouksen “kypsymistä”. Se merkitsee sitä, että uuden innovaation leviämiseen liittyvän tietokonepääomakannan kasvattaminen 1990-luvulla vaatii enemmän tietotyötä, kuin sen ylläpitäminen 2000-luvulla vaatii.
Tällainen kehityskulku voisi johtua myös siitä, että teknologian, erityisesti ns. tekoälyn, kehitys on alkanut vähentää myös korkeammin koulutettujen kysyntää. Esimerkkinä tästä on oikeuspäätösten tekstianalyysi tietokoneilla, kun siihen aikaisemmin tarvittiin suuri joukko pitkälle koulutettuja lakimiehiä.
Myös kommunikaatioteknologian kehittyminen mahdollistaa korkeammin koulutettujen tehtävien ulkoistamisen ulkomaille.
Matalapalkkatyöt vaarassa
Erään kirjoittajien siteeraaman tutkimuksen mukaan tekoälyn ja robottiteknologian kehittyminen vaikuttavat melkoisesti ammattien kysyntään tulevaisuudessa.
Tutkimuksen mukaan lähes puolet (47 %) Yhdysvaltain työllisyydestä on sellaisissa ammateissa, joilla on suuri todennäköisyys tulla korvatuiksi tietokoneilla ja roboteilla seuraavien 20 vuoden aikana.
Kyseisen tutkimuksen menetelmää on sovellettu myös Suomeen. Siinä tehdyt laskelmat osoittavat, että tietoteknistyminen uhkaa noin kolmannesta Suomen työpaikoista. Ne ovat vaarassa kadota seuraavien 10-20 vuoden kuluessa.
– Ammattien tietokoneistumisen riski alenee palkka- ja koulutustason noustessa. Sama yhteys näyttäisi pätevän Suomessa. Suurimmassa vaarassa tulla korvatuksi roboteilla ovat siis vähän koulutetuissa matalapalkkatöissä olevat, artikkelissa todetaan.
