TEK ja VTT ovat kehittäneet teknologiabarometrin mittaamaan maamme teknistieteellisen osaamisen tilaa ja kehitystä. Kehitystä on tarkasteltu neljällä ulottuvuudella, jotka ovat informaatioyhteiskunta, tietoyhteiskunta, tietämysyhteiskunta sekä kestävän kehityksen yhteiskunta.
Barometria varten on kerätty vertailutiedot yhdeksästä maasta eli Suomesta, Ruotsista, Tanskasta, Alankomaista, Saksasta, Iso-Britanniasta, USA:sta, Japanista ja Etelä-Koreasta.
Uutena maana teknologiabarometrissa mukana oleva Korea on esimerkiksi t&k-investoinneissa paras ja on edelleen nousu-uralla. Korkean teknologian osuus viennistä on Etelä-Koreassa lähes 30 prosenttia, kun Suomessa korkean teknologian viennin osuus on pudonnut noin 7 prosenttiin.
Tietoyhteiskuntana Suomi onkin selvästi Etelä-Koreaa ja Ruotsia jäljessä. Mittareina olivat edellä mainitut t&k-investoinnit ja lisäksi tieto- ja viestintätekniikan käyttö sekä uuden tiedon soveltaminen.
Etelä-Korea on vertailumaiden paras myös kotitalouksien Internet- ja laajakaistayhteyksien yleisyydessä, ja se on kärkitasoa myös Internetin käyttöasteessa koko väestön keskuudessa.
Suomi toinen informaatioyhteiskuntana
Suomi sijoittuu Etelä-Korean jälkeen toiseksi informaatioyhteiskuntana, jota mitataan koulutuksella, yleissivistyksellä, osaamisella ja tieteellisteknologisella osaamisella. Suomi on silti selvästi Etelä-Koreaa jäljessä.
Lisäksi Suomen suunta on voimakkaasti laskeva samoin kuin Ruotsin. Tanska on Ruotsin edellä kolmantena ja nousussa.
Suomen ja Ruotsin heikkenemistä selittävät TEK:n ja VTT:n mukaan heikentyneet PISA- tulokset ja korkean teknologian työvoimaosuuden pieneneminen. Suomessa vaikuttaa myös t&k -henkilöstön osuuden pienentyminen, joskin se on edelleen vertailumaista korkeimmalla tasolla.
– Suomen sekä yrityssektorin että julkisen sektorin t&k -menojen kääntymistä viime vuosina laskuun voidaan pitää historiallisena käänteenä. Toivoa antaa onneksi se, että yritysjohdon vastaukset barometrin kyselyosiossa indikoivat t&k -panostusten varovaista kasvua ensi vuonna, toteaa johtava tutkija Torsti Loikkanen VTT:stä.
Mitä Suomi voisi oppia Korealta?
– Korean tuloksissa näkyy innovaatiosektorin toimijakentän kyky keskinäiseen yhteistyöhön ja koordinaatioon. Korea on panostanut tähän ja kehittänyt oman toimintakonseptinsa, eräänlaisen laajennetun klusterikonseptin, sanoo TEKin yksikönjohtaja Pekka Pellinen.
Pellisen mukaan Korean toimintakulttuuri poikkeaa huomattavasti meikäläisestä, eikä sitä sellaisenaan voi kopioida meille.
– Toimiva sisäinen koordinaatio on kuitenkin kilpailukykytekijä, jota Suomessa ei voida enää sivuuttaa. Valitettavasti meillä on aivan viime aikoina ollut merkkejä jopa liikkumisesta päinvastaiseen suuntaan.
Pellisen mielestä Suomen rakenteellisen talouskriisin voittamiseen vaaditaan kykyä uudistua. Rajalliset voimavarat on fokusoitava toimintoihin, jotka tuottavat lähitulevaisuudessa hyödyntämiskelpoisia tuloksia.
Tämä haaste koskee Pellisen mukaan erityisesti Tekesin vastuualuetta, sen toimintamallien kehittämistä ja sille osoitetun resursoinnin riittävyyteen.
– Jotta Suomen taantuva kehitys saadaan käännetyksi nousuun ja suomalaisten hyvinvointi turvatuksi, valtiovallan tulee priorisoida tehokkaampi innovaatiotoiminta kärkitavoitteeksi, joka koskee kaikkia hallinnonaloja poikkileikkaavasti, Pellinen toteaa.
