Neljättä kertaa toteutetussa OP:n ja Aalto-yliopiston suuryritystutkimuksessa on nähtävissä toivonpilkahduksia. Pääosa tutkimuksen vastaajista on suurten yritysten toimitus-, talous- ja rahoitusjohtajia.
Erityisesti toiveikkuutta herättävät digitalisaatiopanostukset, jotka tutkimuksen mukaan kasvavat tänä vuonna arviolta yli kymmenellä prosentilla edellisvuodesta.
Digitalisointiin panostetaan erityisesti palvelualoilla ja teollisuudessa. Kaupan ala on vastausten perusteella varovaisempi liikkeissään.
– Digitalisaatiopanostusten kasvu on esimerkki siitä, miten suuryritysten investointien luonne muuttuu materiaalisesta kohti immateriaalista. Digitalisaatioon kohdistuu nyt kovia odotuksia kasvun ja tehokkuuden suhteen. Riskinä on, että digitalisaatio alkaa näyttäytyä kaikki ongelmat taltuttavalta hopealuodilta, sanoo Aalto-yliopiston professori Pekka Mattila.
Kehityskohteina johtaminen ja organisoituminen
Jo useamman vuoden ajan suuryritysten parissa on näkynyt taipumus keskittyä ennen kaikkea johtamisen laatuun ja toiminnan tehostamiseen. Tämä painotus jatkuu yhä voimakkaana.
Vastauksissa vähemmälle huomiolle jäi uusien johtamisen mallien kehittäminen. Mattilan mukaan ne kuitenkin olisivat usein välttämättömiä, jotta irtiotto kilpailijoista voisi tapahtua.
– Huolestuttavaa on, kykenevätkö suuryritykset aidosti uudistamaan liiketoimintamallejaan, jos ennakkoluulottomaan johtamisjärjestelmien uudistamiseen panostetaan selvästi vähemmän kuin vanhan kiillottamiseen. Tämä voi toisaalta olla heijastuma heikosta taloustilanteesta, arvioi Mattila.
Johtamisen kehityskohteissa ei ilmennyt olennaisia eroja juuriltaan suomalaisten suuryritysten ja ulkomaisten konsernien tytäryhtiöiden välillä.
Investoinneissa varovaista piristymistä
Tutkimuksen mukaan erityisesti ne yritykset, joiden pääkonttori on Suomessa, ovat parantaneet tuloskuntoaan. Niiden kannattavuus on jo korkeammalla tasolla kuin kansainvälisten konsernien suomalaisten tytäryhtiöiden.
– Suomalaiset yritykset ovat vastausten perusteella voittaneet takaisin taistelutahtoaan ja aikovat panostaa selvästi kasvua tavoitteleviin kehityshankkeisiin, Mattila sanoo.
Yritykset arvioivat aineellisten investointien – eli investointien esimerkiksi myyntitiloihin tai ICT-järjestelmiin – vähenevän viime vuodesta. Sen sijaan aineettomien investointien – kuten panostusten tuote- tai palvelukehitykseen – yritykset ennustavat jopa kasvavan viime vuodesta.
Investoinneissakin näkyy pientä toivoa.
– Tutkimuksen perusteella näyttäisi nyt siltä, että investoinnit lähtisivät taas liikkeelle. Toistaiseksi tämä on kuitenkin vasta ajatuksen, ei konkretian, tasolla. Tehostaminen ilman kasvua on kuitenkin myrkkyä tulevaisuudelle. Nyt hanaa, suomalaisyritykset! Laitetaan investoinnit liikkeelle ja Suomi nousuun, sanoo liiketoiminta-alueen johtaja Hannu Jaatinen OP:sta.
Henkilöstömäärä Suomessa vähenee edelleen
Suomen 250 suurinta yritystä työllistävät yhä vähemmän ihmisiä. Vuoden 2013 alussa suuryritykset työllistivät lähes 922 000 suomalaista, nyt enää 860 000. Pääkonttoriaan Suomessa pitävät yritykset arvioivat, että niiden henkilöstömäärä Suomessa vähenee edelleen hienoisesti, mutta kasvaa ulkomailla.
Yritykset aikovat pitää tuotantoa kotimaassa, mutta yritysten alihankintainvestoinnit suuntautuvat nyt ulkomaille. Lähes joka kolmas vastanneista yrityksistä aikoo siirtää osan toiminnastaan maihin, joissa lainsäädäntö on yritykselle edullisempi kuin Suomessa.
– Työllistämisintoa ulkomailla ajaa ennen muuta se, että kasvun oletetaan olevan todennäköisempää Suomen ulkopuolella. Suomi ei ole mitenkään houkutteleva työnantajanäkökulmasta. Edes isänmaallisuus ei saa päättäjiä ohittamaan karuja taloudellisia faktoja, sanoo Mattila.
Suuryritystutkimus on OP Ryhmän yhdessä Aalto-yliopiston professoreiden perustaman NIBS-ajatushautomon kanssa toteuttama tutkimus, joka kattaa vuosittain 250 suurinta suomalaista yritystä. Kyselyyn vastasi viime syksynä 155 avainjohtajaa 109 suuryrityksestä.
