Verkkouutiset

Suuret maatilat laajentavat edelleen

Suomen maatiloilla merkittävin laajentamista selittävä tekijä on tilan alkuperäinen koko eli alkujaan suuret tilat ovat myös todennäköisimpiä laajentajia.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Maatalouden rakennekehitys edellyttää laajentavilta tiloilta investointeja. Antti Hyvärisen väitöstutkimuksen mukaan näyttää siltä, etteivät laajennukset lyhyellä tähtäimellä keskimäärin lisää voittoja. Tästä huolimatta laajennuksia toteutetaan.

– Syinä voivat olla sopeutumiskustannukset tai se, että viljelijät kokevat investointituen vaikutuksen ja poistot päätöksenteossaan eri tavoin kuin ne kannattavuuskirjanpidossa käsitellään. Lisäksi lyhyen tähtäimen voittojen uhraaminen voi olla viljelijän strateginen valinta, jossa laajennusten tavoitteena on pysyä mukana ”pudotuspelissä” ja jatkaa tuotantoa, Hyvärinen toteaa väitöstiedotteessaan.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)

Tutkimuksen mukaan keskimääräisen investoinnin koko kasvaa voimakkaasti ja kokonaisinvestointien määrä vaihtelee eri vuosina rajusti.

Tilat jakautuvat kokoaan investoinneilla kasvattaviin tiloihin, korvausinvestoinnit suorittaviin sekä niihin, joiden käyttöomaisuuden määrä pienenee poistojen seurauksena.

– Laajentavilla tiloilla investoinnit keskittyvät tietyille vuosille. Pääoman määrän sopeuttaminen ei siis tapahdu tasaisesti, Hyvärinen sanoo.

Hyvärinen tarkasteli tilakohtaisesti Suomen kannattavuuskirjanpidon aineistoa 14 vuoden aikajaksolta.

Nollainvestoinnit kielivät lopettamisesta

Hyvärinen havaitsi, että tilan pääoman määrän aiempi kehitys auttaa ennakoimaan tulevia investointeja. Tehdyt laajennukset ennakoivat laajennuksia jatkossakin. Tämä voi heijastaa viljelijän valitsemaa pitkän aikavälin strategiaa.

– Nollainvestoinnit puolestaan ennustavat tilan putoamista pois kannattavuuskirjanpidosta, mikä kertonee toiminnan lopettamisesta, Hyvärinen toteaa.

Suomalaisessa maataloudessa on viimeisen 20 vuoden aikana ollut meneillään voimakkaan rakennekehityksen aika. Tilojen lukumäärä on vähentynyt voimakkaasti, mutta toisaalta monet jatkavista tiloista ovat laajentaneet tuotantoaan merkittävästi.

Tilakoon kasvattaminen on nähty tarpeelliseksi ja rakennekehitystä on koetettu vauhdittaa myös julkisen vallan toimenpiteillä.

VTM Antti Hyvärisen väitöskirja Suomen maatalouden rakennekehitys tilakohtaisen pääoman kysynnän ja investointien näkökulmasta – Suomen kannattavuuskirjanpitoaineiston vuosiin 1998–2011 perustuva tarkastelu. tarkastetaan perjantaina 18. maaliskuuta Helsingin yliopistossa.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Viikon suosituimmat videot
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)