– Me pelkäämme, että rakenteellinen alijäämä ei ole enää relevantti kysymys. Meidän oman ennusteen niin kuin komission ennusteen pohjalta on olemassa riski, että me joudumme liiallisen alijäämän menettelyyn, valtiovarainministeriön kansantalousosaston johtaja Markus Sovala sanoo Verkkouutisille.
Liiallisen alijäämän menettelyssä Eurooppa-neuvosto antaa Suomelle suosituksia, jotta liiallinen alijäämä saadaan kuriin. Tarvittaessa neuvosto voi määrätä jäsenvaltiolle seuraamuksia tai sakkoja.
EU-komission eilen julkistaman kevätennusteen mukaan Suomen julkisen talouden alijäämän ennustetaan nousevan tänä vuonna 3,3 prosenttiin, kun EU:n vakaus- ja kasvusopimuksessa asetettu viitearvo on kolme prosenttia bruttokansantuotteesta. Suomen julkisen velan ennustetaan kasvavan tänä vuonna 62,6 prosenttiin, kun raja on 60 prosenttia bkt:sta. Velka ylittää jo senkin rajan, mikä annetaan anteeksi Suomen maksamien solidaarisuusmenojen vuoksi.
Vuonna 2016 julkisen talouden alijäämän ennustetaan laskevan 3,2 prosenttiin bkt:sta ja velan nousevan 64,8 prosenttiin.
– Meillä on käsitys, miten julkista taloutta pitäisi tasapainottaa. Jos ne päätökset saadaan aikaiseksi, eli kuusi miljardia hallituskauden loppuun mennessä, mikä perustuu kotimaisiin tarpeisiin, niin silloin sivutuotteena nämä EU-prosessiongelmat poistuvat pöydältä, Sovala sanoo.
Liikkumatilaa laman varalta
Valtiovarainministeriön virkamiehet arvioivat maaliskuussa, että julkisen talouden velkasuhteen kääntäminen laskuun edellyttäisi kuuden miljardin euron sopeutustoimia, joista neljä miljardia kohdistuisi valtiontalouteen ja kaksi miljardia kuntatalouteen. Valtiontalouden sopeutukset tehtäisiin etupainotteisesti vuosina 2016 ja 2017 ja kuntatalouden sopeutukset tasaisesti neljän vuoden ajan.
Virkamiesten tausta-ajatuksena on, että julkiseen talouteen syntyisi edes jonkinlainen liikkumatila tai puskuri uuden laman varalta.
– Nythän olemme sellaisessa tilanteessa, että kaikkiin huonoihin uutisiin joudutaan reagoimaan lisäleikkauksilla, Sovala toteaa.
Mikäli kuuden miljardin sopeutus tehtäisiin virkamiesten esitysten mukaisesti, julkisen talouden velkasuhde laskisi 60 prosenttiin hallituskauden loppuun eli vuoteen 2019 mennessä ja noin 55 prosenttiin vuoteen 2023 mennessä.
Sen sijaan mikäli julkiseen talouteen tehtäisiin puolet pienempi sopeutus eli kaksi miljardia valtiontalouteen ja yksi miljardi kuntatalouteen, niin julkisen talouden velkasuhde pysyy selvästi 60 prosentin yläpuolella, eikä EU- ja kansallisessa lainsäädännössä asetettuja enimmäisviitearvoja saada turvatuksi. Näin ollen Suomi olisi jatkuvasti EU:n tarkkailussa. Lisäksi puolet pienemmillä sopeutustoimilla vain pieni osa kestävyysvajeesta saataisiin katettua hallituskauden loppuun mennessä.
