Kolme suomalaisprofessoria arvioi, että Suomen julkisen talouden vaikeudet johtuvat osittain Nokian menestyksestä vuosituhannen alussa. Nokian ansiosta Suomi rikastui, mutta samalla hinnat nousivat enemmän kuin nykytiedon valossa oli hyväksi.
– Nokia-vetoisen ICT-klusterin menestys ylläpiti pitkään Suomessa suotuisaa, jopa petollisen suotuisaa talouskasvua, kirjoittavat Bengt Holmström, Sixten Korkman ja Matti Pohjola.
Korkman ja Pohjola työskentelevät Aalto-yliopistossa, Holmströmin työpaikka on Yhdysvalloissa Massachusetts Institute of Technology. He esittelivät raporttinsa Suomen hallitukselle tänään tiistaina.
– Kuten nyt on nähtävissä, näissä oloissa syntyi asetelma, jossa palkat nousivat enemmän – ja julkiset menot kasvoivat ripeämmin – kuin olisi ollut kestävän kehityksen kannalta suotavaa.
Kolmikko esittää hyvinvointipalvelujen leikkaamista, koska nykyisiin ei ole jatkossa varaa, ellei veroja koroteta. Verojen korotus taas ei käy päinsä, koska se jarruttaisi talouskasvua, jota tarvitaan talouskriisistä selviämiseksi.
– Hyvinvointivaltion tavoitetaso (palvelut, tulonsiirrot) on siten mitoitettava rahoituksen kestävyyden mukaisesti, he toteavat.
Hallitukselta ryhmä edellyttää kipeitä päätöksiä.
– Suomen talousahdingon tärkeimmät syyt ovat tällä kertaa suurelta osin rajojemme ulkopuolella; korjaavat keinot on kuitenkin löydettävä kotimaassa.
