OECD julkisti Suomea koskevan raporttinsa torstaina. Järjestö toteaa, että Suomessa on korkea elintaso, mutta talouden tila on heikko niin reaalitalouden kuin julkisen taloudenkin osalta.
OECD:n mukaan Suomi on noussut nopeasti julkisissa menoissa kehittyneiden maiden kärkeen. Vielä vuonna 2008 Suomen julkiset menot olivat 48,3 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Vuoteen 2014 mennessä julkiset menot olivat kohonneet 10 prosenttiyksiköllä suhteessa bruttokansantuotteeseen 58,3 prosenttiin. Tällä lukemalla Suomi on OECD-maiden ykkönen.
OECD kertoo raportissaan, että menojen kasvusta puolet johtuu sosiaaliturvamenojen kasvusta liittyen työttömyyteen ja ikääntymiseen. Lisäksi menoja on lisännyt nopea julkisen sektorin palkkojen kasvusta ja muu julkisen kulutuksen lisääminen. Julkisten menojen kasvattaminen johti julkisen sektorin rahoituksellisen aseman heikkenemiseen, jota vielä bruttokansantuotteen supistuminen on lisännyt.
Talousjärjestö kehuu Juha Sipilän (kesk.) johtaman hallituksen tavoitteita. Ilman toimenpiteitä Suomen velkaantuminen jatkuisi järjestön mukaan siten, että julkisen velan suhde bruttokansantuotteeseen olisi vuonna 2030 100 prosenttia ja vuonna 2060 200 prosenttia. OECD kuitenkin arvioi, että jos Sipilän hallituksen ohjelma toteutetaan täysimittaisesti, julkinen velka saadaan painettua 60 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen vuoteen 2030 mennessä ja 20 prosentin velkasuhteeseen vuoteen 2060 mennessä.
Tämän skenaarion toteutuminen tosin edellyttäisi neljän miljardin euron menoleikkausten lisäksi rakenteellisten uudistusten toteutumista siten, että työllisyysaste nousee 72 prosenttiin vuoteen 2023 mennessä. Järjestö kiinnittää huomiota Suomen kustannuskilpailukyvyn parantamisen, työmarkkinoiden joustavoittamisen ja työllistämisen helpottamisen tarpeisiin.
OECD:n suosituksia Suomelle:
* Virtaviivaistetaan sääntelyä vähittäismyynnissä, liikenteessä ja rakennusalalla
* Siirretään verotuksen painopistettä työn verotuksesta kiinteistöjen verotukseen ja välillisiin veroihin kuten arvonlisäveroon
* Lisätään yritysten, erityisesti startup-yritysten, ja yliopistojen yhteistyötä
* Lyhennetään kotihoidontuen kestoa
* Lyhennetään työttömyysturvaa ja yhdistetään systemaattisen työnhakuun ja raportointiin
* Poistetaan työttömyysputki, kiristetään työkyvyttömyyseläkkeen ehtoja
* Vahvistetaan valtakunnansovittelijan ja paikallisten ammattiyhdistysten asemaa, jotta palkoista voitaisiin sopia enemmän paikallisesti
* Vahvistetaan ammatillisen opetuksen ja harjoittelun perustaitoja
