Verohallinto puuttuu tällä hetkellä aggressiivisesti yrityskaupoissa käytettävien sivuliikkeiden ja apuyhtiöiden korkovähennyksiin.
– Korkovähennykset alkavat kiinnostaa verottajaa, kun korko maksetaan toiseen valtioon, eikä vähennyskelpoista korkomenoa vastaa Suomessa veronalainen korkotulo. Kun pääomasijoittajat hakevat yrityskaupoilleen tuottoa velkavivulla, voivat yrityskauppavelan määrä ja siitä maksettu korko kasvaa suuriksi, jolloin korkovähennyksellä saattaa olla iso fiskaalinen merkitys, kertoi KPMG:n partneri Antti Leppänen Kauppalehdelle.
DLA Piperin veroasiantuntija Jaakko Klemettilä on huomannut saman trendin.
– Veronkierroksi tulkitsemisesta on tullut verotuksen muoti-ilmiö. KHO ottaa aktiivista roolia ja lisää veronkiertotulkintoja lienee luvassa, Klemettilä sanoi.
Verohallinto kertoo, että KHO:n viimevuotisten päätösten perusteella korot voidaan tulkita vähennyskelvottomiksi. Näin tapahtuu, kun osakkeiden hankintaan liittyvää velkaa ei voida kohdentaa sivuliikkeen varoiksi.
KPMG:n Leppäsen mukaan verottajan käsittelyssä on useita kymmeniä korkokulujen vähentämiseen liittyvää järjestelyä. Näissä verottajan intressi on satoja miljoonia euroja.
Verohallinto on puuttunut apuyhtiö- ja sivuliikerakenteisiin, joita käyttävät pääsääntöisesti ulkomaiset ostajat. Verottaja rajoittaa veronkiertosäännöksellä ulkomaille maksettuja korkosuorituksia.
