Väite perustuu Tapio Järvenpään ja Ilkka Kankareen elokuun lopulla julkaistavaan Veikö Moolok vallan? -teokseen. Tietokirjailijoiden mukaan it-kulut ovat noin viisi prosenttia bruttokansatuotteesta eli kymmenisen miljardia euroa vuodessa.
Kolmannes kuluista on kehitysinvestointeja, ja siitä arviolta noin puolet menee hukkaan. Kansainväliset tutkimusyhtiöt kertovat, että noin 60–70 prosenttia projekteista toimii tehottomasti. Projektit ylittävät budjetin tai eivät saavuta asetettuja tavoitteita.
– Jos voimme kääntää siitä hukkaan menneestä osasta puolet onnistuneiksi projekteiksi, ja odotamme projektien takaisinmaksuksi kolme kertaa investointiin käytetyt kulut, saavuttaisimme säästöjä ja uusia tuottoja noin seitsemän miljardin euron edestä, Järvenpää laskeskelee.
Hänen mukaansa valtaosa it-hankkeista niistä kaatuu huonoon johtamiseen.
– On paljon esimerkkejä, joissa aikataulu, budjetti tai molemmat ovat ylittyneet reilusti, eikä projekti ole siltikään tuottanut sitä, mitä sen piti alun perin tuottaa. Joskus kaikki on pettänyt ja koko projekti keskeytetty.
Kankareen mukaan yksi varoittavista esimerkeistä on Suomen valtioneuvoston vuonna 2006 käyntiin polkema asiakirjojen hallintajärjestelmä VALDA. Kolme vuotta aikataulusta jäljessä, vuonna 2012 selvisi, että alkuperäisen 5,5 miljoonan euron budjetin ja 60 000 käyttäjän sijaan kustannustoteuma oli 9 miljoonaa ja käyttäjiä 190.
– Hanke onneksi tajuttiin keskeyttää. Millään muulla kuin it-alalla tällaiset projektikatastrofit eivät olisi mahdollisia, Kankare sanoo.
