Useat säädökset ja toimintatavat suosivat julkista sektoria ennen yksityisiä yrityksiä

Elinkeinoelämän keskusliitto haluaa yksityisten yritysten kilpailuaseman reiluksi suhteessa julkiseen sektoriin.

  • LKS 20160128 KT Kuntatyönantajat julkisti vuosittain kunnille ja kuntayhtymille tekemänsä säästökyselyn tulokset Helsingissä Kuntatalolla torstaina 28. tammikuuta 2016, kuvassa Suomen kuntien vaakunoita Kuntatalon käytävällä Helsingissä.. LEHTIKUVA / ANTTI AIMO-KOIVISTO

    Sääntelyn lisäksi julkista toimijaa suositaan EK:n mielestä viranomaisten käytännöissä, lupamenettelyssä ja valvonnassa. Kuvassa kuntien vaakunoita.

    ()

Yksityisten yritysten kilpailuasemaa suhteessa julkiseen sektoriin heikentävät Elinkeinoelämän keskusliiton mukaan useat säädökset ja toimintatavat. Liitto on kartoittanut asiakokonaisuuksia, joissa kilpailulle haitallista sääntelyä ja käytäntöjä erityisesti ilmenee.

Esimerkiksi valtion ja kuntien viranomaiset voivat hankintalain mukaan ostaa ilman kilpailuttamista tavaraa ja palveluja sidosyksiköiltään, joilla on samaan aikaan myös mahdollisuus myydä 10 prosenttia tuotannostaan markkinoille. EK:n mielestä tällainen menettely vääristää kilpailua, eikä yksiköiden hinnoittelukaan ole läpinäkyvää.

Julkisella toimijalla on useissa tapauksissa myös etuoikeus tuottaa palveluja, joita yksityinen sektori voisi hoitaa. Julkisella sektorilla on esimerkiksi vastuu sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä. Palvelujen järjestäjä voi suosia itseään lähellä olevaa tai jopa samaan organisaatioon kuuluvaa tuottajaa.

Tuoreen terveydenhoitolain mukaan kunnilla on mahdollisuus hankkia ensihoitopalvelut ilman kilpailuttamista pelastuslaitoksilta. Kilpailu vääristyy, kun kuntien suorahankintaoikeus kohdistuu vain julkisiin pelastuslaitoksiin eikä vastaaviin yksityisiin toimijoihin.

Julkinen toimija pääse myös hyödyntämään verovaroin kustannettuja resursseja, voi subventoida ristiin palveluja ja saa omistajaltaan erilaisia tukipalveluita. Tällaisen toimijan hinnoittelu voi EK:n mukaan vääristyä, mikä heikentää yksityisen sektorin kilpailuasemaa.

Jätelaissa on useita kilpailua vääristäviä säännöksiä. Laki antaa muun muassa kunnille yksioikeuden lukuisten julkisten laitosten yhdyskuntajätehuollon toteuttamiseen.

Yksityiselle toimijalle asetetaan toimialakohtaisestikin määräyksiä ja velvoitteita, joita ei aseteta täsmälleen samaa palvelua tuottavalle julkiselle toimijalle. Julkista suositaan myös verotusta, maksukyvyttömyyttä ja työeläkevakuuttamista koskevassa sääntelyssä.

Kunta maksaa tuloistaan veroa huomattavasti yksityistä matalammalla korkokannalla. Lisäksi se saattaa olla kokonaan vapautettu varainsiirto-, arvonlisä- ja kiinteistöverosta. Kunnilla onkin velvollisuus yhtiöittää toimintansa kilpailuilla markkinoilla, mutta EK:n mukaan markkinoilla rellestää edelleen lukuisia kuntien liikelaitoksia.

Sääntelyn lisäksi julkista toimijaa suositaan EK:n mielestä viranomaisten käytännöissä, lupamenettelyssä ja valvonnassa. Esimerkiksi Helsingin kaupunki sai jätteiden käsittelyä koskevan luvan alle kuudessa kuukaudessa, kun yksityisen toimijan luvan tarkistus on pelkästään vienyt lähes kaksi vuotta.

Arvoisa kommentoija, kunnioitathan hyviä tapoja. Terävä kritiikki on sallittua. Henkilökohtaiset tai kansanryhmien solvaukset ja ihmisarvon loukkaukset poistamme. Voimasanojen käyttöä tai alatyyliä kohtaan meillä on nollatoleranssi. Emme voi myöskään julkaista ulkopuolisia linkkejä. Pysy asiassa.