Kahden miljardin säästötarpeen nostaa pöydälle Nordean pääekonomisti Aki Kangasharju. OP-Pohjolan pääekonomistin Reijo Heiskanen puolestaan muistuttaa hallituksen toisesta lupauksesta: valtionvelan kääntämisestä laskuun vuonna 2015. Hänen ”myötätuntoinen” vaatimuksensa ovat vähintään 1,5 miljardin euron säästöt.
Tähän mennessä hallitus on jo päättänyt julkisten menojen ja tulojen tasapainottamisesta noin 5,5 miljardilla eurolla.
Euroopassa syyskuussa käyttöön otettava tilinpitouudistus lisää Suomen bruttokansantuotetta jopa viisi prosenttia nykyiseen laskutapaan verrattuna. Julkisyhteisöjen velkaa suhteessa bruttokansantuotteeseen uudistus laskisi noin kolme prosenttiyksikköä, mikä todennäköisesti riittäisi pitämään Suomen velkasuhteen EU:n vaatiman 60 prosentin ylärajan alapuolella vielä vaalivuonna 2015.
Heiskasen mukaan velkasuhdetta olennaisempaa on kuitenkin valtion velanoton kääntäminen laskuun. Tarvittavat päätökset on tehtävä maaliskuun kehysriihessä.
Liian suuri julkinen sektori
Heiskanen sanoo, että Suomen talouden perusongelma on liian suuri ja paljon kuluttava julkinen sektori. Suomi menettänyt noin viisi prosenttiyksikköä potentiaalisesta kasvustaan viimeisen viiden vuoden aikana, ja silloin julkiseen talouteen pitää tehdä pysyviä säästöjä tulojen ja menojen tasapainottamiseksi. Euroissa kysymys on lähes kymmenen miljardin euron bruttokansantuotteen menetyksestä.
Aki Kangasharjun mukaan ensi keväänä on lyötävä pöytään kovat rätingit siitä, miten Suomi ottaa velkaantumisen haltuunsa, koska rakennepaketti ei vielä ensi vuonna anna konkreettista hyvää luottoluokittajille.
– Jos Suomi haluaa edes toivoa, että kolme A:ta säilyy, on pakko tehdä tosi rankka paketti. Meidän täytyy osoittaa markkinoille, miten ja missä ajassa kuoromme 8–10 miljardin euron kestävyysvajeen eli pitkän aikavälin tulojen ja menojen epäsuhdan umpeen, Kangasharju sanoo.
Tämä tarkoittaa sitä, että jos vaje on kahdeksan miljardia euroa, sitä pitää supistaa kaksi miljardia euroa vuodessa vuosina 2015–2018. Jos vaje on 10 miljardia, supistus 2,5 miljardia euroa vuodessa.
Lue lisää perjantain Nykypäivästä.
