Suomen vientiteollisuus menettää huolestuttavalla tavalla markkinaosuuksiaan maailmankaupassa, sanoo valtiovarainministeriön kansantalousosaston finanssineuvos Mika Kuismanen.
– Markkinaosuuksien menettäminen jatkuu ja jatkuu, Mika Kuismanen totesi valtiovarainministeriön taloudellisen katsauksen tiedotustilaisuudessa.
Ennusteen mukaan Suomen kansantalous kasvaa seuraavien parin vuoden ajan kilpailijamaitamme hitaammin. Viennin kehitys on ollut vaisua kuluvan vuoden alkupuolella ja markkinaosuuksien menettäminen kansainvälisessä kaupassa jatkuu myös lähitulevaisuudessa. Teollisuustuotannon taso tulee olemaan vuonna 2017 noin neljänneksen alemmalla tasolla kuin kymmenen vuotta sitten.
Markkinaosuuksien menettämistä pitää tarkastella kansainvälisen talouden, maailman bruttokansantuotteen ja maailmankaupan kehittymisen kautta.
– Maailmankauppa on perinteisesti kasvanut 1,7-2 kertaa nopeammin kuin maailmantalous. Nyt me olemme tilanteessa, jossa maailmankauppa ja maailmantalous kasvavat suurin piirtein samaa vauhtia. Lisäksi maailmankaupan kasvu keskittyy hyvin pitkälti sellaisille alueille kuten Aasiaan, jossa sisäinen kauppa kasvaa, ja jossa meillä ei ole suuria markkinaosuuksia, Kuismanen kertoi.
Kuismasen mukaan maailmankaupan tulisi kasvaa selvästi nopeampaa tahtia, jotta Suomen vienti kehittyisi ripeämmin.
– Toinen tekijä on se, että meidän taloudessamme on tapahtunut rakennemuutos. Meidän perinteiset vientialamme – korkean arvolisän vientituotteita tuottavat paperi ja ict-teollisuus – ovat valitettavasti ainakin vähäksi aikaa hävinneet. Tämä muutos vaikuttaa meidän vientimme rakenteeseen. Vaikka näillä tuotteilla olisikin kysyntää maailmanmarkkinoilla, niitä ei enää valmisteta Suomessa.
Talouskasvu vaisua
Kuluvana vuonna Suomen bkt:n ennustetaan kasvavan vain 0,3 prosenttia ja vuosien 2016 ja 2017 talouskasvuksi ennustetaan 1,4 prosenttia.
Viime vuonna Suomen julkisyhteisöjen alijäämä ylitti kolmen prosentin viitearvon. Valtiovarainministeriön mukaan viitearvo ylittyy vielä kuluvana vuonna, mutta alijäämä pienenee sopeutustoimien sekä viriävän talouskasvun myötä alle kolmen prosentin vuonna 2016. Julkisyhteisöjen velkasuhde sen sijaan jatkaa kasvuaan, joskin hidastuvalla tahdilla.
Euroopan unionin vakaus- ja kasvusopimuksen mukaan vuosittaisen budjettialijäämän pitää olla pienempi kuin kolme prosenttia bruttokansantuotteesta, ja julkisen velan on oltava alle 60 prosenttia bkt:sta.
Tavaroiden ja palvelujen vienti kehittyi alkuvuoden aikana erittäin heikosti ja viennin ennustetaan lisääntyvän tänä vuonna vain 0,3 prosenttia. Vuosina 2016 ja 2017 vienti kasvaa yli kolme prosenttia euroalueen talouskasvun kiihtyessä.
