– Tämä on ongelma etenkin asiantuntijatyössä ja johtaa todellisen viikkotyöajan kasvuun useilla tunneilla, YTN:n puheenjohtaja Heikki Kauppi sanoo.
Hänen mukaansa nykyiset tekniset ratkaisut mahdollistavat työajan seurannan työnteon paikasta ja ajankohdasta riippumatta. Tämä koskee kaikkia työn muotoja etätyöstä lähtien.
Kaupin mukaan uudessa työaikalaissa on korjattava asiantuntijoiden työaikaan liittyvät ongelmat.
– Työaikalaki on saatava vastamaan 2010-luvun työelämän tarpeita. Lain on oltava kaikille työntekijöille tasapuolinen ja otettava huomioon työn uudet muodot.
Kauppi muistuttaa, että asiantuntijatyössä matka-aika on yksi ongelma, joka on ratkaistava työaikalain uudistamisen yhteydessä. Hän painottaa, että matka-aika ei ole työntekijän vapaa-aikaa, eikä sitä voi laskea vuorokautiseksi lepoajaksi tai viikoittaiseen vapaa-aikaan.
– Työajan ulkopuolella tapahtuva matkustaminen on etenkin ylempien toimihenkilöiden kohdalla merkittävä työhön liittyvä kuormitustekijä. Jokainen ymmärtää, että matkustaessa ei ole tosiasiallista mahdollisuutta lepoon, Kauppi toteaa.
YTN on valmis keskustelemaan työaikalain kokonaisuudistuksesta, mutta asiantuntijoiden työaikaan liittyviä ongelmia voidaan ratkaista myös nykyistä lakia muokkaamalla.
Kaupin mielestä 2010-luvun työelämään kuuluu myös työntekijöiden suurempi vastuu työajastaan ja sen sijoittelusta. Työnantajan vastuu on huolehtia työajan seurannasta. Jos työnantaja ei tuota velvoitetta hoida, on työntekijän oma kirjanpito katsottava lähtökohtaisesti oikeaksi.
– Työajan kunnollinen seuranta on myös työsuojelullinen kysymys. Se on sitä jo nyt ja se vain korostuu tulevaisuudessa. Asiantuntijat tekevät tutkitusti säännöllistä työaikaansa pidempää työaikaa ja työ tarttuu herkästi työpaikalta kotiin vapaa-ajalle. Työntekijän ylenmääräinen kuormittaminen ei ole kenenkään edun mukaista, Kauppi sanoo.
