Hallituksen esitykseen sisältyvä esitys todisteiden hyödyntämiskiellosta herätti kritiikkiä salissa. Todistetta ei jatkossa voida käyttää, jos se on hankittu laittomin keinoin, tai todisteen hyödyntäminen loukkaisi oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin vaatimuksia.
Kokoomuksen Ben Zyskowicz arvosteli muutosta kovin sanoin.
– Kaikki me olemme nähneet amerikkalaisia elokuvia, joissa rikosjutussa käy ilmi, että jokin todiste, vaikkapa surma-ase tai joku muu, kuten hengenvaarallinen astalo, joista viime aikoina on puhuttu, on hankittu lainvastaisesti. On tehty vaikka kotietsintä lainvastaisin perustein. Kaikki me olemme nähneet, miten näissä amerikkalaisissa elokuvissa laittomasti hankittua todistuskappaletta ei saa hyödyntää oikeudenkäynnissä, Zyskowicz sanoi.
Tällaisissa tilanteissa Zyskowiczin mukaan usein ”roisto kävelee vapaana miehenä ulos oikeussalista” ja ”roistojen oikeudet asetetaan yli kaiken”. Zyskowiczin mielestä Suomen nykyinen systeemi toimii eikä muutosta pitäisi tehdä.
– Olen ylpeä siitä, että meillä on systeemi, jossa oleellista on totuuden saaminen, hän sanoi.
Hallituksen esityksessä tämä periaate heitetään hänen mukaansa eräiltä osin roskikseen.
– Miksi näin, miksi? No tietysti, koska kyseessä on perus- ja ihmisoikeuksien vahvistaminen ja oikeusturvan turvaaminen, Zyskowicz sanoi.
Rikoksen uhrin oikeudet jäävät hänen mielestään lakimuutoksen myötä rikoksentekijän oikeuksien jalkoihin.
Myös kokoomuksen poliisikansanedustaja Kari Tolvanen arvosteli esitystä.
– Tiedän, että puhutaan painavista syistä, mutta pelkään, että tässä avataan vaaran lähde, josta oikeudessa kyllä taistellaan moneen, moneen kertaan vielä monessa asiassa, Tolvanen totesi.
Hänen mielestään suomalaiseen oikeusjärjestelmään ollaan syöttämässä amerikkalaisen oikeusjärjestelmän piirteitä.
Anna-Maja Henrikssonin mukaan asiassa on Suomen lainsäädännössä aukko. Esimerkiksi vähäiset muotovirheet eivät hänen mukaansa vaikuttaisi jatkossa todisteen hyödyntämiseen. Asiasta päättäminen jätetään ministerin mukaan kuitenkin tuomioistuimen harkintaan.
Hallituksen esityksessä halutaan lisäksi muun muassa mahdollistaa anonyymi todistelu. Jatkossa kuulustelu olisi siis mahdollista suorittaa ilman todistajan henkilöllisyyden paljastumista. Myös mahdollisuutta videoidun todistuksen käyttöön laajennetaan.
Anonyymi todistelu on Henrikssonin mukaan jatkossa mahdollista esimerkiksi tahallisessa henkirikoksessa, törkeässä huumausainerikoksessa ja törkeässä ihmiskaupassa.
– Lisäksi todistajan henkilöllisyyden salaaminen olisi sallittua ihmiskauppaa ja törkeää paritusta koskevissa jutuissa, joista enimmäisrangaistus on kuusi vuotta vankeutta, Henriksson sanoi.
Suojaa voisi Henrikssonin mukaan tarvita myös esimerkiksi peitetoimintaan osallistunut poliisi tai rikoksen sattumalta nähnyt sivullinen.
Zyskowicz ja Tolvanen kiittelivät Henrikssonia anonyymin ja videoidun todistamisen mahdollistamisesta.
– Varmasti tästäkin ihmisoikeusjuristit hyppivät seinille, mutta hyppikööt, Zyskowicz sanoi.
