Hallitus ilmoitti torstaina, että se aikoo uudistaa tiedustelulakia. Suojelupoliisille, keskusrikospoliisille ja puolustusvoimille annetaan lisää valtuuksia harjoittaa tiedustelutoimintaa Suomessa ja Suomen rajojen ulkopuolella.
– Meillä on tässä suuria haasteita. Olemme jäljessä kumppaneitamme, sanoo sisäministeri Petteri Orpo (kok.).
Suojelupoliisi julkaisi torstaina kaksi esimerkkitapausta, jollaisten vuoksi lakia muutetaan. Ensimmäinen kuuluu näin:
”Ulkomaiselta tiedustelupalvelulta saadun tiedon mukaan Suomeen on viikolla 36 saapunut kaksi henkilöllisyydeltään tuntematonta ulkomaista ISIL:n jäsentä, jotka ovat saaneet ohjeet toteuttaa terroriteko Suomessa tai muussa Euroopan maassa.”
Nykylain mukaan Supolla ei ole valtuuksia tiedusteluun, koska toimintaa ohjataan ulkomailta ja koska tiedonhankintaa ei voida kohdistaa kehenkään.
Supon mukaan tiedustelun avulla voitaisiin seurata Suomen rajat ylittävää viestiliikennettä, jonka toisena osapuolena ovat ISIL:n yhteyshenkilöt ulkomailla. Tiedustelulla voitaisiin myös hankkia tietoja järjestön tavoitteista ja toimintatavoista, Supo toteaa.
Toinen esimerkki koskee verkkovakoilua.
”Valtioiden X ja Y tiedustelupalvelut ovat saaneet valtiojohdoiltaan käskyn tehostaa EU-maiden viranomaisten tietojärjestelmiin kohdistettua verkkovakoilua. Kyseiset valtiot panostavat erittäin voimakkaasti monimutkaisten vakoiluohjelmien kehittelyyn.”
Supo ei nykylain mukaan voi seurata vieraiden valtioiden verkkovakoilussa käyttämiä välityspalvelimia, joiden kautta dataliikenne Suomen rajojen yli kulkee.
Orpon mukaan vastaavat lakimuutokset on tehty muissa EU-maissa jo vuosia sitten.
Lakia valmistellaan kolmessa ministeriössä. Sisäministeriö valmistelee siviilitiedustelua ja puolustusministeriö sotilastiedustelua. Oikeusministeriö tutkii, pitääkö perustuslakia muuttaa.
Nykyisessä perustuslaissa todetaan, että viranomainen voi selvittää kirjeen, puhelun tai muun luottamuksellisen viestin sisällön, jos se tutkii rikosta, joka uhkaa yksilön tai yhteiskunnan turvallisuutta tai vaarantaa kotirauhan. Viestin suoja voidaan murtaa myös oikeudenkäynnissä, turvallisuustarkastuksessa tai vapaudenmenetyksen aikana.
Laki ei salli viestin suojan murtamista kansallisen turvallisuuden suojaamiseksi.
Orpon mukaan lakimuutoksessa ei ole kyse massavalvonnasta eikä kansalaisten urkinnasta.
