Tasavallan presidentti Sauli Niinistö puntaroi perinteisessä presidentin uudenvuodenpuheessa perustuslain suomien yksilönoikeuksien ja yleisen turvallisuuden välistä tasapainoa. Sitä on haastettu viime aikojen lukuisten terrori-iskujen ja kiristyneen kansainvälisen ilmapiirin takia.
Presidentin mukaan Suomi on osa läntistä kulttuuria. Hyvinvoinnin ja rauhan rakentaminen on tavoitteemme, mutta entä pahaan varautuminen. Sitä ei ole presidentin mukaan aina huomattu kysyä.
– Kauniissa maailmassa ajatellaan kauniisti, ja se on oikein. Jos maailma olisikin aina vain kaunis. Perustuslakimme antaa vahvan suojan yksilön perusoikeuksille. Todella vaikeita kysymyksiä on kuitenkin nyt edessä; miten suhtautua tilanteeseen, jossa vastakkain punnittavina ovat kollektiivinen turvallisuus ja yksilön oikeudet?
Niinistön mukaan pahan sattuessa selitykseksi ei riitä puutteelliset toimivaltuudet.
– Kun pahaa on tapahtunut, monesti jälkikäteen kysytään, miksi aikanaan ei tehty tarpeeksi terroristin pysäyttämiseksi. Huono vastaus on, ettei ole ollut riittävästi toimivaltuuksia. Sellainen vastaus välittää voimattomuuden tunnetta.
– Pahaa on toki vastustettava hyvällä. Mutta pahalle on pantava rajoja. Tarvitaan myös lujuutta ja päättäväisyyttä, presidentti huomautti.
Vahva EU keskittyisi olennaiseen
Niinistö arvioi, että turvallisuudentunteen järkkyminen vaatii yhteistyötä, erityisesti EU:lle olisi nyt vahvaa tilausta. Presidentin mukaan onkin sääli, että samalla kun EU:ta tarvittaisiin enemmän kuin vuosikymmeniin, se on heikompi kuin koskaan aiemmin.
– EU on menettänyt asemiaan kansainvälisessä politiikassa. Nyt on enteilty, että presidentit Putin ja Trump tulevat käymään keskustelua Euroopasta yli Euroopan. Syyrian osalta taas kerrotaan Venäjän ja Turkin tapailevan rauhaa. EU ei voi olla poissa niistä pöydistä, joissa tulevaisuutta järjestellään.
Presidentti huomauttaa, että EU on ”kukoistuksen vuosinaan” edennyt toimissaan hyvin syvälle yksityiskohtiin ja laajentunut nopeasti. Niinistö peräänkuuluttaa keskittymistä olennaiseen.
– Nyt on osattava keskittyä siihen, mikä on tärkeintä eurooppalaisille ihmisille ja perheille. Vastaus on: saada elää rauhassa ja turvassa. Terrorismin uhka, sodan pelko tai muuttoliikkeen voima luovat epävarmuutta.
Presidentin mukaan esimerkiksi EU:ssa virinnyt puolustuspoliittinen yhteistyö on mahdollisuus, johon pitää tarttua rohkeasti.
– Unionin puolustuspoliittinen yhteistyö on nytkähtänyt liikkeelle. Se on hyvä, ja tie on syytä pitää avoimena. Keskusteluun ei kannata lähteä niin, että ensiksi määritellään, mitä yhteistyö ei ole. Parempi on edetä askel askeleelta ja katsoa, minne asti matka mutkitta vie.
”Tee minkä kykenet”
Puheensa kotimaanpoliittisessa osiossa presidentti tapaili iältään sataa vuotta lähestyvän Suomen henkistä ilmapiiriä.
Hänen mukaansa osallisuus on ollut Suomen vahvuus, jota yhtenäinen kansakunta ei voi menettää.
– Tasavertaisuus ja oikeudentunto loivat osallisen kansallistunnetta; minäkin olen tässä mukana. Tässä onnistuttiin ja talvisodan ihme on siitä kunniakas ulkonainen ilmenemä. Ihmisillä oli sama tunne, pikkulotasta vänrikkiin, työläisestä porvariin, kaupunkilaisesta maalaiseen. Että meillä on varjeltavaa ja me sitä yhdessä varjelemme. Siksi, että olemme osallisia.
Presidentin mukaan osallisuus pitää sisällään sekä huolenpidon että ihmisen oman vastuun elämästään.
– Satavuotiaan Suomen yksi tärkeä sanoma voisi olla: Sinä voit hyvin kun kukaan ei voi pahoin. Siis auta, minkä voit. Toinen sanoma voisi olla: Tunne kohtuudella vastuusi, edes omasta itsestäsi. Siis tee, minkä kykenet.
