Näin toteaa kansanedustaja Vesa-Matti Saarakkala (ps.), joka on jättänyt hallitukselle kirjallisen kysymyksen, jossa hän perää kansallisen yhteenkuuluvuuden vahvistamista esi- ja perusopetuksessa koulujen juhlaperinteitä vaalimalla.
– Huolimatta perustuslakivaliokunnan ja opetushallituksen tänä vuonna antamista selväsanaisista ohjeistuksista, joissa linjattiin kulttuurikristillisten elementtien olevan luontainen osa koulujen juhlatapahtumia, lukuisissa kouluissa ja päiväkodeissa ympäri maata on yhä etenemässä kovaa vauhtia ilmiö, jossa erityisesti koulujen kevät- ja joulujuhlia sensuroidaan lähinnä maahanmuuttajien tai uskonnottomien miellyttämiseksi, sanoo Saarakkala.
– Jotta koulujen perinteisten juhlatapahtumien rooli ei jatkossa enää marginalisoituisi lisää, olisi lainsäätäjien taholta tarkoituksenmukaista korostaa koulujen juhlatilaisuuksien merkitystä käynnissä olevassa esiopetusta ja perusopetusta koskevassa opetussuunnitelmauudistushankkeessa antamalla uudistuksessa vastuussa olevalle opetushallitukselle mahdollisesti tarvittavaa poliittista ohjausta, hän jatkaa.
Opetushallituksen tähän asti julkaisemissa luonnoksissa koskien opetussuunnitelman perusteita on korostettu tavoitetta kasvattaa lapsista niin sanottuihin yleisinhimillisiin arvoihin nojaavia maailmankansalaisia. Saarakkala huomauttaa, että esiopetusta ja perusopetusta koskevissa linjavedoissa ei kuitenkaan korosteta lainkaan kansallista identiteettiä ja kansallisia perinteitä.
– Hämärretylle tai puutteelliselle arvoperustalle rakentuva esi- ja peruskoululaitos ei pysty parhaalla mahdollisella tavalla tukemaan lapsen tervettä kasvua ja kehitystä, hän sanoo.
Saarakkalan mielestä kulttuurisen ja yhteiskunnallisen monimuotoisuuden aiheuttamien monien haasteiden vuoksi esi- ja peruskouluinstituution yhteiseksi arvoperustaksi ei tulisi saattaa vain ja ainoastaan yleismaailmallista monimuotoisuusideologiaa.
– Reagointina oppilasaineksen diversiteetin kasvuun kouluissa pitäisi pikemminkin korostaa opetuksessa yhteisöllistä kansallista identiteettiä suomalaisen elämänmuodon perustana.
– Uuteen esi- ja perusopetussuunnitelmaan olisi näin syytä kirjata tavoitteeksi suomalaisten tapa- ja kulttuurinormien tehokas välittäminen koulujen juhlatapahtumien kautta nykyisille ja tuleville sukupolville kansallisen yhteenkuuluvuuden vahvistamiseksi, hän sanoo.
