Aiheesta keskustelivat tiistain Ykkösaamussa Matti Putkonen, päätoimittajayhdistyksen puheenjohtaja, Kauppalehden päätoimittaja Arno Ahosniemi sekä Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja, tietokirjailija Risto Uimonen.
Putkonen pitää perussuomalaisten vaikean mediasuhteen tärkeimpänä syynä poliittisen kentän muutosta.
– Keskeisin syy on, että vuonna 2011 poliittiset mannerlaatat Suomessa heilahtivat täysin uuteen asentoon. Sitä media ei ole vieläkään hyväksynyt. Koko ajan yritetään hakea sitä, että voiko tällainen puolue olla hallituksessa, voiko se osallistua tämän yhteiskunnan tekemiseen tai onko sillä oikeutta olla olemassa.
Putkosen mukaan media on pitänyt ääntä turhan takia, ja siitä on ollut haittaa puolueen jäsenille ja heidän perheilleen, ja siksi tätä uutisointia pitää nyt selvittää joko lakituvassa tai Julkisen sanan neuvostossa.
– On syytetty, että perussuomalaisten jäseniä on ollut mukana natsitouhuissa. On esitetty niin kovia väitteitä, että on aika tuoda faktat pöytään. Muutamat puoluehallituksen jäsenet ovat antaneet minulle tehtäväksi viedä asiaa eteenpäin. Haemme materiaalia ja otamme juristin. Katsotaan kuinka moni näistä viedään tutkintaan, sanoi Putkonen.
Näistä aiheista uutisoiminen sinänsä on Arno Ahosniemen mukaan perusteltua.
– Media ei ole monoliitti tai kartelli. Perussuomalaisia on käsitelty hyvin asiallisestikin. Varsinkin kun on kyseessä iso hallituspuolue, ja varsinkin nyt hallitusvastuussa ollessa pitää kestää vahvaakin kritiikkiä, huomautti Ahosniemi.
Myös Uimonen toteaa asioiden esiin nostamisen olevan medialle ominainen, normaali tehtävä. Tästä on nyt ollut epäselvyyttä.
– Tässä on ollut ongelmia puolin ja toisin. Myöskään perussuomalaisten puolella ei ole hyväksytty sitä, että kun on suuri puolue ja hallitusvastuussa, joutuu suurennuslasin alle, hän totesi.
– On vakava keskustelunaihe, että onko kansanedustajan puheessa kyse rasismista vai ei. Kun media penkoo asiaa, se on tapa ottaa selvää mistä siinä on kysymys. Sitten kun viranomaiset tutkivat asian, he totesivat, että syytekynnys ei ylity. Mutta tällaisista asioista on voitava keskustella, se on olennainen osa demokratiaa, sanoi Uimonen.
Ahosniemi totesi, että voidaan olla montaa mieltä oliko kohu aivan tyhjästä. Hän ei usko, että isot joukot lähtevät Suomessa liikkeelle aivan tyhjän takia.
Olli Immonen jakoi Facebookissa kuvan, jossa hän esiintyy Suomen vastarintaliikkeen jäsenten kanssa. Immonen on vakuuttanut, että kuvan jakaminen oli vahinko. Tämän selityksen uskoo myös Putkonen.
– Kyllä mä uskon siihen. Nyt on toimittajien tehtävä näyttää, että se ei ollut vahinko, ja että Immosella on yhteyksiä tähän liikkeeseen. Se pitää näyttää toteen.
Uimonen muistutti, että kun kansanedustaja jakaa tällaista valokuvaa itsestään, hän on silloin halunnut positiivisessa valossa tätä yhteyttä esitellä. Tiedotusvälineet tarttuvat herkästi tällaisiin asioihin.
– Immonen kirjoituksellaan ja kuvallaan synnytti vaikutelman ihmisissä, että hän kuuluu porukoihin, joita yleisesti ei hyväksytä. Tästä syntyi mielenosoitusaalto. Mielenosoittajillakin on oikeus osoittaa mieltään ja sanoa, mitä ajattelevat asioista, toteaa Uimonen.
