Suomalaispoliitikko johtaa kuin sodassa – "toiminta on tärkeämpää kuin tyhjät puheet"

Michelle Obaman puheenkirjoittaja tulee kesällä Suomeen luennoimaan puhetaidosta.

  • LKS 20160406 LKS 20151218 - Kansanedustajat sekä melko autio ministeriaitio istuntosalissa eduskunnan syyskauden viimeisessä täysistunnossa Helsingissä 18. joulukuuta 2015. Eduskunta jää istunnon jälkeen joulutauolle. LEHTIKUVA / ANTTI AIMO-KOIVISTO

    Kansanedustajia täysistunnossa.

    ()

Suomalaisesta politiikasta puuttuu vahva puhumisen perinne. Täällä arvostetaan toiminnan miehiä, ei puhujia. Näin arvioivat viestintäammattilaiset Antti Mustakallio ja Katleena Kortesuo.

Heidän mukaansa syitä vaisuun puhekulttuurin on useita, ja yksi niistä liittyy sotaan.

– Suomalainen johtajuusihanne on sota-ajan johtaja. Silloin ei arvostettu puhujia vaan toiminnan miehiä; toiminta on tärkeämpää kuin tyhjät puheet, Kortesuo sanoo.

Mustakallio johtaa Hämeenlinnassa järjestettävää Retoriikan kesäkoulu -tapahtumaa, jonne ensi kesänä saapuu päävieraaksi yhdysvaltalainen Sarah Hurwitz. Hurwitz toimi kahdeksan vuoden ajan puheenkirjoittajana Valkoisessa Talossa laatien puheita presidentin puolisolle Michelle Obamalle.

Suomessa puheenkirjoittajan ammattia ei edes tunneta. Poliitikot joko kirjoittavat puheensa itse tai antavat tehtävän poliittisille avustajilleen.

– Valitettavasti se näkyy puheissa, Kortesuo sanoo.

Yksin Valkoisessa talossa toimii Mustakallion mukaan yhdeksän puheenkirjoittajaa. Puhetta pidetään Yhdysvalloissa väkevänä vaikuttamisen keinona, minkä vuoksi puheita hiotaan ja niistä halutaan teräviä.

– Yhdysvalloissa ymmärrettiin jo kauan sitten tiivistysten merkitys. Uutisten tempo kiihtyi, ja viesti pyrittiin tiivistämään one linereihin, Mustakallio sanoo.

Suomessa tällaisia tiivistyksiä tai lentäviä lauseita käyttää lähinnä perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini.

– Soini on one linereiden ykkönen, Kortesuo arvioi.

Useimmissa muissa Euroopan maissa poliitikot palkkaavat puheenkirjoittajia, tai hallinnossa toimii virkamiehiä, joiden päätoimi on kirjoittaa puheita. Mustakallio sanoo tuntevansa tällaisia henkilöitä ainakin Englannista, Saksasta ja Norjasta.

Tuleeko mieleen yhtään hyvä poliittista puhetta Suomesta?

Mustakallio ja Kortesuo pyörittelevät hetken päitään, ja pohdinnan jälkeen löytyy yksi.

– (Tasavallan presidentti) Sauli Niinistön uudenvuodenpuhe oli retorisesti hyvä. Erityisesti kolmen viime vuoden aikana ne on kirjoitettu taitavasti, Mustakallio sanoo.

Arvoisa kommentoija, kunnioitathan hyviä tapoja. Terävä kritiikki on sallittua. Henkilökohtaiset tai kansanryhmien solvaukset ja ihmisarvon loukkaukset poistamme. Voimasanojen käyttöä tai alatyyliä kohtaan meillä on nollatoleranssi. Emme voi myöskään julkaista ulkopuolisia linkkejä. Pysy asiassa.