– Mihin suuntaan haluamme EU:ta viedä, mikä on sen tulevaisuus? Monissa EU-maissa kansa on asettunut vastustamaan kansallista valtaa kaventavaa EU:n integraatiota ja ylikansallista toimivaltaa. Perussuomalaiset ovat onnistuneet siinä, että kansallisvaltioiden itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen on alettu huomioida paremmin myös Suomen EU-politiikassa, sanoi kansanedustaja Tiina Elovaara perussuomalaisten ryhmäpuheenvuorossa pääministerin ilmoituksesta ulko- ja turvallisuuspoliittisen sekä EU-toimintaympäristön muutoksista.
Elovaaran mukaan perussuomalaiset uskovat, että joustavampi unioni on edellytys sen koossapysymiselle.
– Eriytyvän kehityksen EU onkin esillä olleista EU:n tulevaisuusvisioista se realistisin: ne jotka haluavat, voivat tehdä yhdessä enemmän. Tämä lähestymistapa on toiminut jo esimerkiksi yhteisvaluutta euron ja Schengen-alueen osalta. Näistä yhteistyömuodoista poisjättäytyminen on osoittautunut oikeaksi ratkaisuksi niistä vapaaehtoisesti ulosjääneille, hän katsoi.
Elovaara totesi, että Suomi on sotilasliittoon kuulumattomana maana pitänyt esillä EU:n yhteisten puolustushankkeiden edistämistä.
– Kyseeseen voisi tulla esim. yhteishankinnat ja tutkimushankkeet. Erityisen tärkeää olisi, että EU:n ja Naton välistä puolustusyhteistyötä kehitettäisiin toisiaan täydentävään suuntaan. EU:n vahvuudet ovat siviilikriisinhallinnassa, kehityspolitiikassa sekä ympäristöyhteistyössä. Suomen turvallisuutta merkittävästi parantavaa puolustusyhteistyötä ei ole kuitenkaan perusteltua odottaa. Puolustusyhteistyön kouriintuntuvimmat hyödyt tulisivatkin oletettavasti olemaan taloudellisia, hän sanoi.
