Valtiovarainministeriö korjasi ennen joulua julkistetussa taloudellisessa katsauksessaan tämän vuoden kasvuennustetta ylöspäin 1,6 prosenttiin. Ensi vuonna kasvu kuitenkin hidastuu taas 0,9 prosenttiin.
Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) toteaa Verkkouutisille, että pääministeri Juha Sipilä (kesk.) on oikeassa todetessaan, että positiivisuutta on ilmassa ja talouden käänne on tapahtunut. Valtiovarainministerin näkökulmasta ennustettu kasvu ei kuitenkaan riitä.
Orpo kuvaa tilannetta ”vakavaksi paikaksi”. Hän pelkää Suomen talouden tulevaisuuden suhteen eniten sitä, että tuudittaudutaan kuvitelmaan, että hallitus on jo tehnyt tehtävänsä.
– Yhden prosentin kasvu ei riitä kääntämään julkista taloutta ja taittamaan velkaantumista siihen tahtiin kuin olemme tavoitelleet, vaan meidän täytyy tehdä enemmän, Orpo sanoo Verkkouutisten haastattelussa.
Orpon mukaan valtiovarainministeriön ennusteen perusteella julkisessa taloudessa on 1–2 miljardin euron vajaus suhteessa hallituksen tavoittelemaan velkaantumisen taittamisen aikatauluun.
Ilman lisätoimenpiteitä hallituksen tavoitteet jäävät saavuttamatta. Jos vajaus ei kuroudu umpeen uudistuksilla, jotka lisäävät työllisyyttä, edessä voivat olla jälleen uudet leikkaukset.
– En halua yhtään leikkausta meidän hyvinvointiyhteiskuntaan, Orpo sanoo.
Hän kertoo tehneensä jo ensimmäistä budjettiaan valmistellessaan syksyllä päätöksen, että lisäleikkauksista toistaiseksi luovutaan, jotta kasvua eikä yhteiskuntarauhaa vaaranneta.
Uudistukset ratkaisevat
Työllisyys ei ole kehittynyt hallituksen itselleen asettaman tavoitteen mukaisesti. Velkaantumisen taittamisen tavoite toteutuisi, jos työllisyysaste nousisi 72 prosenttiin vaalikauden loppuun mennessä.
Tällä hetkellä työllisyysaste on reilut 68 prosenttia ja sen ennustetaan nykyisellä politiikalla jäävän alle 70 prosentin vaalikauden loppuun mennessä.
– Meidän täytyy luoda dynamiikkaa meidän talouteen ja tuottavuutta julkiseen sektoriin. Dynamiikka talouteen tarkoittaa lisäreformeja, joilla perusjähmeys saataisiin irti järjestelmästä, Orpo sanoo.
Tarvittava dynamiikka saadaan Orpon mukaan aikaiseksi tekemällä sosiaaliturvasta kannustavampaa ja lisäämällä työmarkkinoiden joustoja.
– Työmarkkinoiden joustojen lisääminen eli paikallisen sopimisen edistäminen on aivan kaikki kaikessa. Viittaan muun muassa talousnobelisti Bengt Holmströmiin, joka on nostanut työmarkkinoiden jäykkyydet ja työmarkkinoiden uudistamisen Suomen kilpailukyvyn ja menestymisen keskeiseksi pullonkaulaksi. Tämä on ihan ylitse muiden, Orpo toteaa.
Ensi keväänä työmarkkinaosapuolet käyvät todennäköisesti liittokierrokset. Kilpailukykysopimuksen kesto oli vain vuosi. Orpon mukaan hallituksen on mietittävä tulevan kevään aikana oma polkunsa, miten kilpailukykysopimuksen jälkeisessä maailmassa edetään.
Orpo puhuu mieluummin työpaikkakohtaisesta sopimisesta kuin paikallisesta sopimisesta. Hänen mielestään poliitikot ja elinkeinoelämä eivät ole onnistuneet viestimään tähän mennessä oikealla tavalla, mistä sopimisessa on kyse.
– Jos yritys ja työpaikka pärjäävät paremmin, se voi tarkoittaa myös parempia palkkoja. Tämä viesti on jäänyt kokonaan piiloon, että työpaikkakohtainen sopiminen on työntekijän etu, Orpo sanoo.
– Miksi emme toteuttaisi sitä, kun tiedämme, että työpaikkakohtainen sopiminen voisi parantaa kilpailukykyä viidellä prosenttiyksiköllä, Orpo ihmettelee.
Jos vastakkain olisivat leikkaukset ja työpaikkakohtainen sopiminen, Orpo valitsisi heti jälkimmäisen.
Sosiaaliturva on välittämistä
Yhtä keskeisenä uudistuksena Orpo pitää sosiaaliturvan kehittämistä kannustavampaan suuntaan, joka vastaisi työpaikkojen kohtaanto-ongelmaan. Työpaikkoja syntyy koko ajan tarjolle, mutta työntekijöitä avoimiin paikkoihin ei löydy.
Orpo on perustanut työryhmän valmistelemaan kannustinloukkujen purkamista. Kannustinloukut aiheuttavat absurdeja tilanteita, joissa ihmisen tulot saattavat jopa pienentyä, jos hän ottaa työn vastaan. Suurin ongelma on asumistuki, jonka tulorajat pitäisi saada joustavammiksi.
– Tavoitteena pitäisi olla se, että työn vastaanottaminen kannattaa aina ja aina jos ottaa lisää työtä pitäisi jäädä vähintään puolet käteen, Orpo sanoo.
Hallituksen on tarkoitus tehdä ratkaisuja sosiaaliturvan kehittämisestä ja työllisyyden edistämisestä ensi huhtikuussa hallituksen puoliväliriihessä.
– Meillä on velkaa noin 108 miljardia euroa. Ensi vuonna otamme velkaa 5,5 miljardia euroa budjetin lisäksi. Kestävyyshaaste on edelleen siellä, että ikäsidonnaiset menot kasvavat.
Julkisen talouden kestävyys on nykymenolla koetuksella 2020–2030-luvuilla ilman uudistuksia ja julkisen talouden pitkän aikavälin tasapainoa.
– Siihen mennessä meidän pitää saada tämä apparaatti semmoiseen kuntoon, että palvelu pelaa ja talous kasvaa ja meillä on mahdollisimman moni työikäinen ja työkykyinen töissä.
– Jos emme pääse tähän, Suomi ei ole sen jälkeen enää hyvinvointiyhteiskunta, Orpo toteaa.
