Sanna Lauslahden mukaan ehdotusten mukainen järjestelmä olisi kallis toteuttaa ja ylläpitää sekä lisäksi altis vioille ja väärinkäytöksille. Hän sanoo sen olevan ”petojen sukua ja susi jo syntyessään”.
Hänen mukaansa mallin kustannusarviot vaikuttavat tuulesta temmatuilta.
– Työryhmän mukaan järjestelmän investointikustannukset olisivat 130 miljoonaa, ja lisäksi autoihin asennettavat laitteet maksaisivat 330 miljoonaa. Paitsi että tuollaisia lisäkustannuksia ei nykytilanteessa tarvita, kuka muistaa julkisen sektorin tietojärjestelmähankinnan, joka olisi pysynyt budjetissa, Lauslahti kysyy.
Myös oletetuista työllisyysvaikutuksista suurin osa tulisi Lauslahden mukaan todennäköisesti toteutumaan käytännössä julkiselle sektorille sekä ulkomaisille laite- ja järjestelmävalmistajille.
– Koska vero olisi alueittain porrastettu, malli käytännössä tarkoittaisi piilotettua tietullijärjestelmää ja lisäksi jälleen uutta mekanismia, jolla suositaan syrjäseutuja kaupunkiseutujen kustannuksella, hän sanoo.
Lauslahden mukaan ei voida hyväksyä, että kun kasvukeskuksissa eläminen ja erityisesti asuminen on muutenkin tehty kalliiksi, tätä rasitetta vielä kasvatettaisiin uuden kilometriveromallin avulla. Lisäksi pahimmassa tapauksessa päälle tulisivat ruuhkamaksut.
Lauslahden mukaan verotuksen täytyy olla kustannustehokkaasti ja yksinkertaisesti järjestettyä.
– Jos painopistettä halutaan siirtää kulutukseen, tehokkainta on käyttää olemassa olevia verotustapoja. Ja jos halutaan vähentää tarpeetonta ajoa etenkin kaupunkiseuduilla, on varmistettava ennen kaikkea toimiva joukkoliikenne. Yhteiskuntamme ei kaipaa yhtään lisää byrokratiaa eikä häiriöalttiita teknisiä järjestelmiä, Lauslahti niittaa.
