Aamun alustajista usea oli tulkinnut heille annetun kahdeksan minuutin aikarajan niin, että jaarittelut kannattaa jättää sikseen ja keskittyä asian kovaan ytimeen. Jo alustukset aloittanut professori Hiski Haukkala totesi, että ”lienee syytä heittää nyanssit tuuleen ja välttää varovaisuutta”. Sen hän tekikin Suomen muuttunutta asemaa kuvaten.
Kun ”haitakkeeksi” ja ”turhakkeeksi” arvioitu EU tarvitsee uudistumista ja syventymistä, Haukkalan mielestä voi Suomen kannalta olla ongelma, mitä tekevät Saksa, Ranska ja Iso-Britannia. Esimerkiksi ulkosuhteissa voi tapahtua mahalasku.
– Onko Suomella omaa ulkopolitiikkaa. Onko meillä realistisia vaihtoehtoja, Haukkala kysyi ja vastasi itse: – Todennäköisesti ei.
Hän myös kysyi, missä ovat ulkoministeriön resurssit.
– Turvallisuuspoliittisia resursseja ei löydy Merikasarmille eikä pätevää henkilöstöä Moskovaan, hän ihmetteli.
Yhdysvallat vetäytyy Euroopasta
Haukkalan jälkeen puhunut ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.) vastasi ihmettelyyn huomauttamalla, että odotukset ulkoasiainhallintoa kohtaan kasvavat koko ajan, mutta sen resurssit eivät.
Aamun usean muun alustajan tavoin Haukkala huomautti myös, että Yhdysvaltojen rooli Euroopassa on muuttumassa. Seikka muuttaa Euroopan asemaa ja kansallisia politiikoita.
– USA ei puolusta Eurooppaa enää tankeilla ja se taas ruokkii Venäjää erilaisilla impulsseilla. NATO puolestaan kääntyy sisäänpäin kehittäen omaa harjoitustoimintaansa ja pohtien artikla viittä, Haukkala kuvasi.
– USA vetäytyy Euroopasta poliittisesti ja taloudellisesti ja siirtää painopisteensä Tyynellemerelle, asian muotoili EVA:n toimitusjohtaja Matti Apunen.
Venäjän Haukkala arvioi kääntäneen katseensa niin ikään sisäänpäin ja lähialueille, koska siltä on puhti pois ja sitäkin vaivaavat taloudelliset haasteet.
Onko Suomi enää Pohjoismaa?
– Tämä kaikki korostaa Pohjoismaiden roolia. Mutta onko Suomi enää Pohjoismaa? Olemme lähes kauttaaltaan heikoin neljästä. Lisäksi meillä on meneillään hurrivihan aalto, Haukkala sanoi.
Yksiselitteistä vastausta Suomen paikkaan Haukkala ei maininnut eikä sellaista tullut monelta muultakaan alustajalta. Tuomioja tosin näki Suomen suhteiden Venäjään ja Yhdysvaltoihin olevan kunnossa ja pohjoismaisen yhteistyön olevan luontevaa silloin, kun toiminta EU:ssa takeltelee.
– Toisin kuin Haukkala, näen pohjoismaisen yhteistyön edenneen hyvin, Tuomioja mainitsi.
Bloody hell!
Apunen muistutti Euroopan väestön olevan enää 10 prosenttia koko maailman väestöstä, vaikka Eurooppa tekee 45 prosenttia tulonsiirroista. Tuomioja taas huomautti, että maailman väestön koko on nyt 7,2 miljardia, kun se toisen maailmansodan jälkeen oli ”vain” reilut kaksi miljardia. Tuomiojan mukaan maailmaa voi myös tarkastella vanhasta – valtapolitiikan ja sotilaallisen liittoutumisen – tai uudesta – keskinäisen riippuvuuden – näkökulmasta.
Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä taas mainitsi pienen maan selviytymisen liittyvän talouden ohella haluun ja kykyyn kantaa maailmanlaajuista vastuuta.
Aamun viisi alustajaa eivät järin riehaannuttavia olleet, vaikka poikkeuksellisen avoimin silmin ja mielin maailmaa ja Suomen asemaa katselivatkin. Alustukset painottuivat lisäksi kuvaamaan sitä, kuinka maailma ympärillämme on muuttunut. Käyty keskustelu sai kuitenkin Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubbin twiittaamaan poikkeuksellisen painokkaasti:
– Bloody hell! This might just be the best Finnish foreign policy debate ever. Fresh, open, lively. Go #kultaranta!
Eli:- Tämä on ehkä paras suomalainen ulkopoliittinen keskustelu ikinä. Raikas, avoin, eloisa, Stubb luonnehti twiitissään.
