Euroopan komission varapuheenjohtaja, Suomen entinen pääministeri Jyrki Katainen (kok.) sanoo Ylen Ykkösaamussa, että komission näkökulmasta Suomen talouden ongelmat ovat samoja kuin mitä Suomessakin on havaittu. Näitä ovat Kataisen mukaan väestön ikääntymisestä ja teollisuuden muutoksista johtuvat murrokset sekä se, että kun maailmantalous ei vedä, niin vientivetoinen maa kärsii.
Kataisen vastuualueita komissiossa ovat työllisyys, investoinnit, talouskasvu ja kilpailukyky. Nämä ovat avainasemassa myös Suomen talouden lääkitsemisessä. Kataisen mukaan esimerkiksi palkanmuodostuksen pitäisi vastata tuottavuuskehitystä, vähittäiskaupan sääntelyä tulisi purkaa ja rakennereformeja toteuttaa. Hän myöntää, että kaikki nämä on toki huomattu jo Suomessakin.
Katainen toteaa, että varmasti hänen oma hallituksensa olisi taannoin voinut tehdä enemmänkin.
– Keskityimme lähinnä velkaantumisen taittamiseen. Onnistuimme tekemään sopeutumispäätöksiä, mutta kasvu ei ollut sitä mitä ajattelimme. Teimme 6 miljardin edestä sopeuttamispäätöksiä, mikä oli hyvin paljon. Tämä hallitus pääsee tässä suhteessa vähemmällä. Aloitimme eläkerakenneuudistuksen, alensimme yhteisöverotusta. Mikäli valtiontaloutta ei olisi tasapainotettu, niin ehkä työllisyys olisi vieläkin huonompi. Tekemistä riittää tälle hallitukselle ja vielä tulevillekin, hän pohtii.
Jyrki Katainen kertoo, ettei komissio ole vielä arvioinut Suomen kilpailukykysopimuksen vaikutuksia talouteen. Hänen mukaansa siinä on oikeita elementtejä, mutta varsinaisen arvion komissio tekee ensi kuussa.
Kataisen mukaan velkaantumisvauhti on vakava huolenaihe, ja se Suomen pitäisi taittaa. Sopeutuspäätöksillä se näyttäisikin vähenevän merkittävästi.
– Tosiasiat on tunnustettava: julkisen talouden rakenteet eivät ole niin kestäviä kuin niiden pitäisi tulevaisuuden kannalta olla. En osaa arvioida, onko hallituksen tavoite 110 000 uutta työpaikasta realistinen, mutta välttämätön se on.
”Mahdollista, että Kreikan lainoja järjestellään uudelleen”
Kreikan tulisi pian maksaa Euroopan keskuspankille 2 miljardin edestä lainoja, ja myöhemmin kesällä erääntyy 10 miljardin edestä lainoja. Kataisen mukaan Kreikka on tehnyt valtaosan rahoituksen ehtoina olleista toimista, mutta viimeiset päätökset eläkeuudistuksesta ja pankkien huonojen luottojen käsittelyyn liittyvistä lainsäädäntötoimista pitäisi saada vielä läpi.
Katainen kertoo, että Kreikan pitäisi määritellä vielä mahdollisia lisäsopeutustoimia, mikäli vajeet eivät ala aleta siinä tahdissa kuin lainoittajien kanssa on sovittu.
– On mahdollista, että lainoja järjestellään tarpeen mukaan uudestaan. Ensimmäisenä katsotaan, että Kreikka tekee kaiken minkä on luvannut, ja tämän Kreikka lupasikin tehdä lähipäivien aikana. Mikäli nämä eivät riitä, velansopeutustoimia harkitaan. Valtiovarainministerit olivat eilisessä euroryhmän kokouksessa yksimielisiä siitä, että velkaa ei leikata. Esimerkiksi maturiteetit saattavat pitkittyä, eli takaisinmaksuaika pitenisi, ja korkotasoa alennettaisiin. Nämä ovat keskustelun alla vielä, Katainen sanoo.
Katainen kertoo vierailleensa taannoin Kreikassa. Maassa on hänen mukaansa kyllä kykyä tehdä, kunhan rahoitusasiat saadaan kuntoon.
– Jos pystymme etenemään tällä rintamalla, se helpottaisi Kreikan talouskasvua. Kaikki riippuu siitä, miten Kreikka uudistaa rakenteitaan. Ongelma on esimerkiksi se, että pankkien taseet ovat huonossa kunnossa, mikä estää luotonannon kasvun. Tämä pitää yhdessä kreikkalaisten kanssa ratkaista, hän toteaa.
Euroalueen yhtenäisyys ja arvot puntarissa
Jyrki Katainen kertoo, että Britannian kansanäänestystä Euroopan unionista seurataan komissiossa, mutta siihen ei puututa. Hänen mukaansa toive on, että enemmistö briteistä äänestäisi kesäkuussa euroalueessa pysymisen puolesta, sillä se olisi vakauden, talouskasvun ja Euroopan kehittymisen kannalta paras vaihtoehto.
– Toistaiseksi ei näyttäisi olevan tartuntariskiä, että vastaavat kansanäänestykset leviäisivät muualle Eurooppaan. Monissa maissa eurooppalaiseen integraatioon kielteisesti suhtautuvat puolueet pitävät riskialttiina kansanäänestyksiä, jotka voisivat perustavalla tavalla vaarantaa vakauden, hän sanoo.
Katainen puhui lähetyksessä myös turvapaikanhakijakriisistä, minkä hän nimeää yhdeksi Eurooppaa merkittävimmin ravisuttelevista asioista.
– Kyseessä on ensinnäkin humanitaarinen ongelma, ja kansallisvaltiotasolla on kipuilua siitä, mistä löytää rahoja tulijoiden avustamiseen, sijoittamiseen ja kotouttamiseen. Myös se on ongelma, että Euroopassa on paljon ihmisiä, jotka pelkäävät vierautta. Kyseessä on syvällinen kriisi, jota yksi jäsenmaa ei voi ratkaista. On olemassa vain eurooppalaisia ratkaisuja, hän sanoo.
Kataisen mukaan komissio on toiminut hyvin, mutta jäsenvaltioiden toimeenpanossa ollut ongelmia. Hän korostaa, ettei tilanteeseen ole olemassa yhtä ratkaisua, vaan pitäisi olla valmiutta tehdä sarja epätäydellisiä ratkaisuja, joista yksi esimerkki on Turkin kanssa tehty sopimus. Lisäksi hänen mukaansa on huomioitava, ettei julkinen valta voi toimia yksin, vaan esimerkiksi kotouttamisen suhteen apua tarvitaan esimerkiksi kirkolta ja kansalaisjärjestöiltä.
Katainen sanoo, ettei yhtäkään jäsenmaata voi pakottaa toimimaan kriisin edessä tietyllä tavalla. Hän sanoo komission kannustavan etenemään maiden omien päätösten pohjalta. Suomi on hänen mukaansa sijoittunut hyvin eurooppalaisella kartalla, kun se on sopimusten mukaisesti ottanut vastaan turvapaikanhakijoita.
– Turkki-sopimus näyttää jonkin verran auttaneen tilannetta. On kuitenkin virhe, jos jäsenmaat eivät tee sitä, mitä on sovittu. Silloin ei voida olettaa että Turkkikaan noudattaisi yhdessä sovittua, hän arvioi.
Myös Eurooppaan kohdistuneet terrori-iskut herättävät Kataisen mukaan huolta ja epävarmuutta.
– Mutta ihmisen mieli on sopeutuvainen. Täällä eletään jo normaalia elämää. Yleinen arvio tosin on se, että odotetaan missä tapahtuu ja milloin tapahtuu seuraava isku, hän kertoo.
Kataisen mukaan tällä hetkellä ollaan tilanteessa, jossa eurooppalaisia arvoja syvästi horjutetaan.
– Tosin on kotimaisia ilmiöitä, jotka horjuttavat esimerkiksi vastuullisuutta. Poliittinen kenttä pirstaloituu, populismi ja joissakin maissa jopa äärinationalismi kytkeytyvät vaaleihin. Vastuullisuus, avoimuus ja ihmisarvon jakamattomuus haastetaan nyt monelta taholta.
Kataisen mielestä olisi liian yksinkertaista sanoa, että heikko taloustilanne selittäisi kaiken.
– Syitä on paljon syvemmällä. Näitä ovat muun muassa kasvanut yksilöllistymiskehitys ja poliittisen järjestelmän murros. Olivat syyt mitä hyvänsä, yhteiskunnan kehittäminen vaatii aina vastuullisuutta ja vahvaa arvopohjaa, hän toteaa.
